Kotimaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden määrää lisäämällä tuomme enemmän uusia osaavia tekijöitä työmarkkinoille ja kasvatamme työllisten määrää. Tutkimuspohjaiset innovaatiot ratkaisevat globaaleja ongelmia, kasvattavat tuottavuutta ja luovat kilpailuetua yrityksille. Innovaatioketjun ankkuri ja sivistyksemme perusta on kovan luokan laadukas tutkimus.
Kestävän kasvun edellytys on, että hallitus puoliväliriihessä asettaa askelmerkit kohti vuoden 2030 isoja tavoitteita. Siihen mennessä haluamme nostaa korkeakoulutettujen nuorten määrän 50% ikäluokasta ja Suomen TKI-panokset 4% bruttokansantuotteesta. Tavoitteille pitää nyt osoittaa pysyvä ja pitkäjänteinen rahoitus sekä lisäksi turvata laadukkaan tieteenteon edellytykset.
Kun korkeakouluille annetaan lisää tehtäviä lisäämällä aloituspaikkoja, on tärkeää taata valtion pitkäjänteinen ja riittävä rahoitus sekä varmistaa koulutuksen korkea taso. Samalla varmistetaan korkeakoulujen houkuttelevuus myös kansainvälisille opiskelijoille.
Lisätään korkeakoulujen pysyvään perusrahoitukseen 100 miljoonaa euroa, jotta turvataan aloituspaikkojen lisäämisen rahoitus ja taataan korkeakoulutuksen laatu jatkossakin.
Tuetaan Suomen Akatemian vapaata, tutkijalähtöistä tutkimusrahoitusta ja pidetään huoli siitä, että suomalainen tiede pysyy korkealla kansainvälisellä tasolla.
Nostetaan Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen tasoa tulevina vuosina. Lippulaivojen rahoituksesta pidetään huoli ja tutkimusinfrastruktuurien FIRI-rahoitus nostetaan 30 miljoonaan euroon.
Jotta edetään luotettavasti kohti 4 %:n BKT-tavoitetta, tarvitaan vuosittain lisää julkisia TKI-panoksia noin 5,3 % tai 145–190 meuron edestä. Samalla on tärkeää toteuttaa TKI-tiekartan toimenpiteet.
Osoitetaan panoksia erityisesti Business Finlandin tutkimusvetoiseen toimintaan ja innovaatioiden kaupallistamiseen sekä kumppanuuksiin. Julkinen tuki voi kanavoitua myös esimerkiksi TKI-rahaston kautta. Tärkeää on yliopistojen ja tutkimuksen lähellä toimiminen.
Suomen elpymissuunnitelman TKI-toimissa korostuu vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos. Jotta ne onnistutaan toteuttamaan, pitää yhteiskunnan hyödyntää myös luonnontieteiden ja ympäristötieteiden, ihmis- ja yhteiskuntatieteiden kuin datatieteenkin mahdollisuudet.
Monitieteisyys mukaan elpymissuunnitelmaan.
Luomus tekee tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden ja luonnonsuojelun asiantuntijana, luonnontieteellisten kokoelmien ylläpidossa sekä mahdollistaa vuosittain kymmenille tuhansille lapsille ja aikuisille mahdollisuuden tutustua luonnon ihmeisiin museossaan.
Luomukselle osoitettuja valtakunnallisia tehtäviä ei voida jatkuvasti rahoittaa yliopiston rahoilla, jotka on tarkoitettu koulutukseen ja tutkimukseen. Opetusministeriön ja ympäristöministeriön tukea tarvitaan.
Hallintojohtaja
Esa Hämäläinen
esa.hamalainen@helsinki.fi.
Yhteyspäällikkö
Tanja Remes
puh. 050 415 0286
tanja.remes@helsinki.fi.