Opettajankoulutusfoorumin toimikausi käyntiin yhteisessä seminaarissa

Kansallisen opettajankoulutusfoorumin uusi nelivuotinen toimikausi (2024-2027) polkaistiin toden teolla käyntiin toukokuun lopussa Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa järjestetyssä seminaarissa.

Paikalla oli valtaosa opettajankoulutuksesta vastaavien korkeakoulujen Opettajankoulutusfoorumiin nimeämistä 44 jäsenestä sekä työvaliokunta, johon kuuluvat kaikkien opettajankoulutuksen kannalta keskeisten sidosryhmien nimeämät edustajat. Opettajankoulutusfoorumin puheenjohtajana toimii professori Auli Toom (HY), varapuheenjohtajina professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann (TY) ja dosentti Seija Mahlamäki-Kultanen (HAMK) sekä akateemisena koordinaattorina KT Katri Kleemola (HY). Opettajankoulutusfoorumin jaosten puheenjohtajina toimivat dosentti Anu Warinowski (TY), professori Kirsi Pyhältö (HY), professori Tomi Jaakkola (TAU) ja professori Laura Hirsto (UEF).

Opettajankoulutusfoorumi on edellisten toimintakausiensa aikana vakiintunut kansalliseksi suomalaisen opettajankoulutuksen kehittämisen yhteistyörakenteeksi, joka on kansainvälisestikin arvioituna ainutlaatuinen. Foorumin tehtävä on tärkeä ja vastuullinen, sillä sen keskeisenä tavoitteena on tukea tutkimusperustaisesti sellaisen akateemisen opettajankoulutuksen rakentamista ja toteuttamista, joka on nopeasti muuttuvassa ja moninaistuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa tarkoituksenmukainen tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Olennaista opettajankoulutuksessamme on, että se onnistuu kouluttamaan sitoutuneita ja osaavia opettajia kaikkiin koulujärjestelmämme vaiheisiin varhaiskasvatuksesta korkeakouluun. Osaavat opettajat ovat koulujärjestelmämme ydintoimijoita, ja heidän oppimisensa peruskoulutuksen sekä koko uran aikana on keskeistä. Opettajat vastaavat lasten ja nuorten kasvattamisesta ja kouluttamisesta, ja heillä on keskeinen rooli kasvatus- ja koulutusinstituutioiden kehittämisessä. Opettajankoulutus on monella tapaa uuden edessä, ja yhteinen tutkimusperustainen kehittämistyö on kriittisen tärkeää juuri nyt.

Helsingissä järjestetyssä seminaarissa keskiössä oli opettajankoulutuksen visiotyö, jota tehdään opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaviivojen mukaisesti opettajankoulutuksen kehittämisohjelman ja LUMATE-strategian pohjalta tutkimuspohjaisesti ja ajankohtaiseen opettajankoulutuksen tutkimukseen nojaten. Opettajankoulutusfoorumin jäsenet toivat visiotyön pohjaksi ajankohtaista tutkimusta opettajankoulutukseen ja jaosten teemoihin liittyen. Keskustelu foorumin yhteisissä osuuksissa sekä jaoksissa oli innostunutta, intensiivistä ja sitoutunutta. Työskentelyä aloitettiin kehittämisohjelman tavoitteiden mukaan perustetuissa alajaoksissa: 

  1. Ennakoinnilla ja opiskelijavalinnoilla veto- ja pitovoimaa
  2. Opettajien osaamisen kehittyminen on tutkimusperustaista ja jatkuvaa
  3. Opettajankoulutus ja opettajien jatkuva oppiminen vahvaksi yhteistyöllä ja verkostoilla
  4. Osaavalla johtamisella oppivaksi ja kehittyväksi yhteisöksi.

Ensimmäisessä jaoksessa olivat kehittämisohjelman mukaisesti keskiössä opettajatarpeiden ennakointiin ja opetus- ja kasvatusalan veto- ja pitovoimaan liittyvät kysymykset. Opiskelijavalintoja kehitetään korkeakoulujen yhteistyössä tutkimusperustaisesti ja ottamalla huomioon hakijoiden moninaisuus ja kansainvälisyys. Keskustelussa korostuivat moninaisuuden kysymykset ja eri korkeakoulujen erilaiset haasteet. Toisessa jaoksessa keskityttiin opettajan ydinosaamiseen ja sen eri ulottuvuuksiin sekä oppimiseen peruskoulutuksen aikana ja uran eri vaiheissa ja konteksteissa. Pinnalla olivat erityisesti vuorovaikutusosaamisen ja kehittämisosaamisen kysymykset. Kolmannessa jaoksessa tunnistettiin opettajankoulutuksen kannalta olennaisia paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja sekä pohdittiin niiden merkitystä opettajankoulutuksen tutkimukselle ja tutkimusperustaiselle kehittämiselle. Verkostojen merkitys opettajankouluttajille tunnistettiin keskeisenä. Erityisesti jatkuvan oppimisen tukeminen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus nähtiin keskustelussa tärkeinä. Neljännen jaoksen pedagogisen johtamisen teema tunnistettiin vahvasti opettajien osaamiseen kytkeytyväksi. Keskusteluissa painottuivat johtamisosaamisen eri ulottuvuudet, pedagogisen johtamisen arvolähtökohdat ja vastuu sekä systeeminen näkökulma pedagogisessa johtamisessa.

Opettajankoulutuksen tulevaisuuden suuntia tutkimusperustaisesti jäsentävä visiotyö etenee syksyllä keskeisten sidosryhmien kuulemisilla, ja valmista on tarkoitus olla loppuvuodesta. Visiotyö toimii jatkossa pohjana kunkin alajaoksen työskentelylle ja toimintasuunnitelmille. Se myös suuntaa tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen laadunvarmistusjärjestelmän designin rakentamista sekä myöhemmässä vaiheessa Opettajankoulutusfoorumin puitteissa toteutettavia tutkimusperustaisia kehittämishankkeita.