Datakapitalismi on ympäröinyt meidät. Mutta mitä datakapitalismi oikein tarkoittaa ja pitäisikö data nähdä öljyn kaltaisena hyödykkeenä vai pääomana? Miten datakapitalismia säädellään Euroopan unionissa? Näitä ja monia muita kysymyksiä käsitellään Alustojen valta -podcastin ensimmäisessä jaksossa yhdessä Timo Harakan kanssa, joka on toimittaja, kirjailija, kansanedustaja ja entinen Sanna Marinin hallituksen liikenne- ja viestintäministeri. Keskustelu kytkeytyy Harakan alkuvuonna 2023 julkaisemaan kirjaan Datakapitalismi kriisien maailmassa.
Alustatalouden sääntelystä on tullut iso poliittinen kysymys, mutta samalla alustat ja algoritmit muovaavat myös politiikan tekemisen tapoja. Ohjaavatko poliitikot alustoja ja niiden algoritmeja, vai ohjaavatko algoritmit pikemminkin politiikkaa? Politiikan alustoitumisesta ja sen vaikutuksesta demokratialle keskustellaan Alustojen valta -podcastin toisessa jatkossa mediatutkijan ja Turun yliopiston sukupuolentutkimuksen professorin Anu Koivusen kanssa. Hän on on tehnyt datatalouteen liittyvää tutkimusta muun muassa Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa -tutkimushankkeessa.
Kun digitaalisten alustajättien valta kasvaa ja alustat muodostavat yhä tärkeämmän osan elämämme infrastruktuuria, kiinnostus alustoja kohtaan herää myös lainsäätäjien keskuudessa. Miten alustojen valtaa oikein suitsitaan? Millainen on Euroopan unionin rooli? Entä millaista työtä tämän alati muuttuvan alan sääntely on? Alustojen valta -podcastin kolmannessa jaksossa väitöskirjaansa tekoälylainsäädännöstä Amsterdamin yliopistossa tekevä Leevi Saari valottaa aikaansa Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) kabinetissa Euroopan parlamentissa, jossa hän vastasi digialan sääntelyyn liittyvistä kysymyksistä. Leevi tarjoaa jaksossa ainutlaatuisen kurkistuksen alustojen vallan sääntelyn neuvottelupöytiin ja taistelutantereille.
Tämä podcast tarkastelee alustojen valtaa, ja siitä käytäviä poliittisia kamppailuja. Ajattelemme usein, että nämä kamppailut käydään perinteisissä poliittisissa instituutiossa kuten eduskunnassa ja europarlamentissa. Ylikansallisten digijättien vallan kanssa painitaan kuitenkin Euroopassakin myös tuomioistuimissa.
Datatalouden sääntelyn oikeudellista ulottuvuutta jaksossa perkaa Lapin yliopiston yliopistotutkija Beata Mäihäniemi (LL.D.). Beata on tutkinut datatalouden kilpailuoikeudellisia kysymyksiä vuosien ajan ja tässä jaksossa Beata jakaa tärkeimmät löydöksensä. Kriittiseen tarkasteluun päätyvät esimerkiksi GDPR:n ja muun sääntelyn keskiössä oleva suostumuksellisuus, läpinäkyvyys ja verkkokäyttäjien itsemääräämisoikeus.
Alustoilla tapahtuva työ typistyy arkijulkisuudessa ruokakuriirien ja uusien taksipalveluiden kuljettajien tekemään palvelutyöhön. Kuitenkin lähemmässä tarkastelussa alustatyö paljastaa laajan ja moninaisen kentän työtä, taistelua ja kenties totuuden työn tulevaisuudesta.
Alustatyön realiteetteja ja politiikkaa Matti Ylösen kanssa perkaavat Tampereen yliopiston kansainvälisen terveyspolitiikan professori Meri Koivusalo ja projektijohtaja YTT Mikko Perkiö. Keskustelussa syyniin nostetaan tuore tutkimustieto alustoilla tapahtuvasta työstä ja ajankohtaiset sääntelyhankkeet niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Lopuksi katse käännetään kristallipalloon ja alustatyön tulevaisuuteen.
Valtava osa kaikesta tiedosta, uutisista ja viihteestä, joita kulutamme päivittäin, tarjoillaan meille ylikansallisten digijättien alustojen välittämänä ja algoritmisesti suodattamana. Siksi Euroopan Union määritteleekin osan suurimmista teknologiayhtiöistä portinvartijoiksi.
Matti Ylösen kanssa portinvartijoiden valtaa tarkastelevat Ylen vastaava tuottaja ja journalistiikan dosentti Olli Seuri ja Sitran demokratia ja osallisuus -teeman projektinjohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo. Keskustelun tuoksinnassa tarkastellaan tiedonvälityksen nykytilaa, sekä historiaa ja kysytään, että mitä jos pitäisimme alustayhtiöitä teknolgiayhtiöiden sijaan mediayhtiöinä? Lisäksi jaksossa pureudutaan perinteisten tietoinstituutioiden rapautumisen kohtalokkaisiin seurauksiin demokratialle.
Suomalainen talouskeskustelu tulee muuta maailmaa perässä melkein aiheessa kuin aiheessa, aina ekologisista ja feministisistä talouskäsityksistä yhtiövallan eri ilmenemismuotoihin, kuten ahneusinflaatioon eli greedflationiin. Mistä tämä talousdiskurssin jälkijättöisyys oikein johtuu?
Matti Ylösen kanssa suomalaisen talousajattelun patsaita kaatavat Helsingin yliopiston kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen ja LUT-yliopistossa väitöskirjaansa tekevä ekonomisti Anni Marttinen. Keskustelun kuluessa etsitään digijättien yhtiövallan tutkimuksen historiallisia juuria, pohditaan vaihtoehtoja suomalaisen taloustieteen vallitseville opinkappaleille ja lopulta noustaan barrikadeille.
Kuten tämän podcastin kuluessa on huomattu, digitaaliset alustat käyttävät merkittävää valtaa monilla yhteiskunnan ja talouden osa-alueilla. Mutta millainen vallankäyttäjä digijättiyhtiö oikein on? Pitäisikö esimerkiksi kaupankäyntiä ja omia työmarkkinoitaan hallinnoivia yhtiötä tarkastella ennemminkin valtioina? Entä millaista on tekoälylaskennan globaali politiikka?
Matti Ylösen kanssa digijättien pilvilinnojen portteja kolkuttelee Oxfordin yliopiston taloussosiologian ja digitaalisen yhteiskuntatutkimuksen professori Vili Lehdonvirta. Keskustelu kulkee läpi koko alustayhtiöiden vallan historian aina utopististen hakkeriyhteisöjen unelmista nykymaailman alustojen itsesääntelyyn ja kyberdiplomatiaan. Jaksossa selviää myös miksi Vilin entiset opiskelijat ovat pyytäneet professorilta ohjekirjaa valtion johtamiseen.
Digitaalisen talouden pilvipalveluista, datasta ja sen sääntelyn suurvaltapolitiikasta puhuttaessa jää usein sivuosaan näiden palveluiden ja datavirtojen poliittinen maantiede. Alustojen valta jatkaa tässä jaksossa Vili Lehdonvirran kanssa käynnistettyä keskustelua digitalouden uudisraivaajamentaliteetista ja tämän mentaliteetin ruokkimista paikallisista konflikteista esimerkiksi Israelin ja Palestiinan alueilla. Jakson aikana selviää myös miten stetson-hatut liittyvät tähän konfliktiin.
Studioon rajaseutujen alustapolitiikkaa Matti Ylösen kanssa ruotimaan saapuu Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija ja Suomen Lähi-Itä-instituutin tutkija Antti Tarvainen. Antti johdattaa keskustelun Piilaakson ideologian historiassa aina Kalifornian kultaryntäyksestä nykyhetken Israelin ja Palestiinan konfliktiin, sekä tuleville areenoille ympäri maailmaa.
Tuotantokautensa aikana tämä podcast on tarkastellut digitaalisten alustajättien vallan eri ulottuvuuksia lukuisista näkökulmista aina lainopillisista taloudellisiin, maailmanpoliittisista henkilökohtaisiin. Nyt on aika kuitenkin palata kiinni ensimmäisten jaksojen käsittelemiin Euroopan Unionin alustojen vallan suitsimiseksi kasaamiin säädöspaketteihin.
Kauden päätösjakso maalaa isoa kuvaa EU:n uusista aloitteista alustajättien sääntelemiseksi tilanteessa, jossa europarlamentin kausi lähestyy loppuaan ja isot säädöspaketit digimarkkinoiden, datan ja tekoälyn sääntelemiseksi on saatu Brysselissä maaliin. Mitä on saavutettu, mitä jäi uupumaan? Murtuuko amerikkalaisten ja kiinalaisten digijättien valta Euroopassa, vai jäävätkö muutokset näpertelyksi? Miten uudistukset näkyvät tavallisille kansalaisille ja kuluttajille? Näistä kysymyksistä keskustelemassa on Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Erik Castrén -instituutin väitöskirjatutkija Miikka Hiltunen, jonka väitöskirja käsittelee EU:n aloitteita sosiaalisen median ja digitaalisten alustojen sääntelemiseksi.