Vieraanvaraisuus on kotimajoittajille tuen ilmaus turvapaikanhakijoita kohtaan

Kotimajoittajat osoittavat vastustavansa vallitsevaa poliittista puhetapaa, jossa siirtolaisuus on kehystetty uhkaksi. Samalla majoittajat vastustavat siirtolaisten oikeuksia kaventavaa politiikkaa.

Avaamalla yksityisen tilansa kotimajoittajat osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, ketkä ovat tervetulleita kansalliseen tilaan.  Kodin jakaminen siten, että asukkailla on hyvin erilaiset lähtökohdat ja asema yhteiskunnassa, aktivoi monitasoisia valtasuhteita.

– Majoittajat pyrkivät eroon epätasa-arvoisesta valtasuhteesta korostamalla turvapaikanhakijoiden toimijuutta sekä vastavuoroisuutta arjessa: he ovat myös itse saaneet kokemuksesta paljon, tietää väitöskirjatutkija Paula Merikoski Helsingin yliopistosta.  

Ensimmäinen aiheesta tehty väitöskirjatasoinen tutkimus Suomessa tarkastelee turvapaikanhakijoiden kotimajoitusta Suomessa paikallisten kotimajoittajien näkökulmasta. Kotimajoitus on vapaaehtoistoimintaa, ja se on osa laajempaa suomalaista turvapaikanhakijoiden oikeuksia puolustavaa kansanliikettä.

Turvapaikkaprosessi hallitsee arkea ja muuttaa majoittajien poliittista tietoisuutta

Väitöksen aineiston mukaan sota ja muut dramaattiset tapahtumat kaukana kotoa tulevat osaksi jaettua arkielämää. Analyysi osoittaa myös, että turvapaikkaprosessi hallitsee arkea ja siihen liittyy tunne paikalleen jämähtämisestä ja pelko prosessin lopputulemasta. 

– Turvapaikkaprosessin seuraaminen vierestä siis vaikuttaa kotimajoittajiin usein henkilökohtaisesti, mikä muuttaa heidän kotiaan, arkielämäänsä ja poliittista tietoisuuttaan. Tämä tutkimus nostaa esiin kodin merkityksen solidaarisuuden ja kansalaisena toimimisen tilana, ja haastaa jakoa yksityisen ja julkisen välillä, Merikoski kertoo. 

Kotimajoitus on Suomessa vahvasti kytkeytynyt osaksi kansalaisliikehdintää, jotka nostavat suomalaisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan epäkohtia esiin.

Kotimajoitus luo paremmat mahdollisuudet osallistumiselle

Tutkimuksen mukaan turvapaikanhakijoiden majoittuminen paikallisten ihmisten kodeissa voidaan nähdä haasteena vastaanottojärjestelmää kohtaan, jonka logiikkaa ohjaa pyrkimys kontrolliin ja fyysiseen eristämiseen. Vastaanottokeskukset sijaitsevat usein paikoissa, jotka ovat eristyksissä ympäröivästä yhteisöstä ja heikosti saavutettavissa julkisilla liikenneyhteyksillä. 

– Sen lisäksi, että paikallisessa kodissa asuminen tarjoaa tilaisuuden elää kodinomaisessa ympäristössä pitkän turvapaikkaprosessin aikana, paikallisen yhteisön lomassa asuminen tarjoaa muitakin hyötyjä. Näitä ovat muun muassa mahdollisuus luoda tärkeitä sosiaalisia suhteita paikallisväestöön ja helpompi pääsy kaupunkien keskuksiin ja sitä kautta laajemmat mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan, Merikoski toteaa. 

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, miten kotimajoituskokemus muokkaa majoittajien kotia ja arkielämää sekä heidän toimijuuttaan kansalaisina. Tutkimuksen ajallinen konteksti on vuonna 2015 alkanut turvapaikkakriisi. 

 

Lisätiedot:
Paula Merikoski
Puh. 050 3780268
paula.merikoski@helsinki.fi 

*************************************************

Live stream

VTM Paula Merikoski väittelee 30.6.2023 kello 12.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Contentious hospitality - Solidarity and affective proximity in the home accommodation of asylum seekers in Finland.". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, sali 6, Unioninkatu 40.

Vastaväittäjänä on professori Robin Vandevoordt, Ghent University, ja kustoksena on Lena Näre.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.