Lämpimät onnittelut, Katri Makkonen, sinut on valittu valtsikan helmikuun vaikuttaja-alumniksi! Millainen valtsikaidentiteetti sinulla on?
Kiitos paljon! Valtsikaidentiteettini on kaksijakoinen – yhtäältä aika heikko, toisaalta jopa vahva. Heittäydyin töihin jo toisena opiskeluvuotena, joten opiskelijaelämä jäi harmittavan vähälle. Olen kuitenkin saanut kaikissa töissäni ammentaa siitä, mitä valtsikassa opin ja jatkuvasti myös törmään toisiin valtsikasta valmistuneisiin ja koen kyllä hengenheimolaisuutta.
Sinulla on ollut huikea ura eri tehtävissä: toimittajana, tasavallan presidentin viestintäpäällikkönä ja kabinetin jäsenenä, viestintätoimiston varatoimitusjohtajana ja nyt valtiovarainministerin valtiosihteerinä. Millaisena itse hahmotat polkusi valtsikasta nykyiseen tehtävääsi? Millaiset lähtökohdat opinnot siihen tarjosivat?
Koen, että polussani kulkee mukana vahva punainen lanka. Kaikki työni ovat pyörineet yhteiskunnallisen kehityksen ja kansainvälisyyden ympärillä. Näkökulmia on kertynyt useita ja olen mielestäni ollut todella onnekas minulle tarjoutuneiden työmahdollisuuksien suhteen. Mahdollisuuksiin kannattaa tarttua! Valtsikan opinnot, kansainvälinen politiikka höystettynä poliittisella historialla ja kehitysmaatutkimuksella, ovat antaneet erinomaisen pohjan, jonka päälle rakentaa.
Moni opiskelijamme pohtii opintojen aikana kertyvien työelämätaitojen riittävyyttä tai ylipäänsä vetovoimaansa työmarkkinoilla. Olet rohkaiseva esimerkki siitä, että valtsikataustaa selvästi arvostetaan. Millaista osaamista itse arvostat? Miten voisimme tiedekunnassa parhaiten tukea opiskelijoitamme tältä osin ja rakentaa siltaa työelämään?
Ehkäpä eniten arvostan innostusta tarttua uusiin asioihin ja ennakkoluulottomuutta suhteessa uusiin ja erilaisiin ihmisiin ja mielipiteisiin. Vanha sanonta, että asenne ratkaisee, taitaa olla totta. Harjoittelupaikat ja aktiivinen yhteydenpito alumneihin varmasti tuovat opiskelijoille näkymiä työelämään. Pakko myöntää, että omasta opiskeluajastani on niin pitkä aika, että en edes tiedä, mitä kaikkea nykyään on tarjolla!
Monipolvisen urasi perusteella sinulla vaikuttaa olevan melkoisen huikea kyky hypätä uuteen ja ottaa laajoja kokonaisuuksia haltuun. Millainen suhde sinulla on laajemmin tieteeseen ja miten näet tieteen yhteiskunnallisen roolin?
Tiede ja tutkimus yhdistettynä koulutukseen muodostavat pohjan, jolle suomalainen menestys jatkossakin perustuu. On mielestäni hyvä, että Suomessa puhutaan paljon tiedolla johtamisesta. Totta kai on samalla pidettävä huoli siitä, että kaikki ymmärtävät mistä on kyse, eli asiat on myös pystyttävä esittämään kielellä, jonka muutkin ihmiset kuin eliitti ymmärtävät.
Valtiovarainministeriön rooli julkisen talouden ohjauksessa on korostunut nyt eduskuntavaalien alla. Sitoutuminen yli vaalikausien ulottuvaan kehysbudjetointiin ja talouden sopeuttamistarpeisiin lisää politiikan pitkäjänteisyyttä, mutta voi toisaalta johtaa politiikan teknokratioitumiseen eli virkamiesvetoisuuden vahvistumiseen. Tällöin on riskinä, että edustukselliseen demokratiaan olennaisesti kuuluvat vastuu- ja tilivelvollisuusmekanismit hämärtyvät. Millaisena näet itse VM:n roolin talouspolitiikan muotoilemassa ja mikä olisi ihanteellinen työnjako vaaleilla valittujen päättäjien kanssa tältä osin?
Mielestäni on hyvä, että Suomessa alkaa olla yhteinen näkemys siitä, että valtion talous on saatava kuntoon. VM luo pohjapapereita asiantuntemukseensa perustuen, eli tarjoaa tietoa. Jokainen puolue voi sitten tehdä kansalaisille omat ehdotuksensa keinoista. Ymmärrän hyvin, että rooleihin ja demokratiaan liittyen käydään myös kriittistä keskustelua. Se on järjestelmämme elinehto.
Viimeiseksi tietysti tärkein kysymys. Mikä on hauskin muistosi opiskeluajoilta, yhtäältä opinnoista ja toisaalta opiskelijaelämästä?
Hauskimmat muistot liittyvät ehdottomasti Erasmus-vaihtooni Geneven yliopistossa. Elin railakasta opiskelijaelämää 1700-luvulla rakennetussa talossa vanhan kaupungin puolella ja sain elinikäisiä ystäviä. Lisäksi Chamonix oli niin lähellä, että istuin hiihtohisseissä lähes yhtä paljon kuin luennoilla.
Lue juttusarjan aiemmat jutut
Mikael Thuneberg: Tiedettä arvostavassa yrityskulttuurissa syntyy innovaatioita