Uudessa tutkimushankkeessa tarkastellaan nuorten ryhmissä tapahtuvaa rikollisuutta ja nuorten ryhmiin kohdistuvaa kontrollia

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten nuorten vapaa-ajan mahdollisuudet, nuorisokulttuuriset ja ryhmäsuhteisiin liittyvät tekijät sekä rikoskontrolli yhtäältä ehkäisevät ja toisaalta työntävät kohti rikollisuutta. Tutkimus osallistuu ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorisoryhmien vapaa-ajasta, nuorisorikollisuudesta ja katujengeistä sekä näiden välisistä suhteista. Aiheet ovat olleet vahvasti esillä julkisessa keskustelussa viimeisten vuosien aikana, mutta ajantasaista tutkimustietoa on ollut niukasti saatavilla.

– Olen erityisen onnellinen tästä rahoituksesta ja sen mahdollistamasta tiedon tuottamisesta juuri nyt. Olen vakuuttunut, että konsortiomme tulee tuottamaan yhteiskunnallisesti relevanttia tietoa tavalla, joka ymmärtää nuorten ryhmien ja omaehtoisen vapaa-ajan vieton monia merkityksiä osana nuoruuden kasvua, hyvinvointia ja kehitystä sekä toisaalta nuorten leimautumisen haitallisuutta – yksilöinä tai ryhminä, hankkeen johtaja Sofia Laine Nuorisotutkimusseurasta kertoo.

Monitieteisessä tutkimushankkeessa asetetaan nuorisotutkimus ja kriminologia aktiiviseen vuoropuheluun

Hankkeessa tarkastellaan esimerkiksi poliisin, yksityisen turvallisuusalan ja nuorten ryhmien suhteita kaupunkitilassa. Yhteiskunnassa on nähtävissä kehityssuuntia, joissa nuoriin kohdistuvaa rikosoikeudellista kontrollia lisätään samalla, kun resursseja kohdennettuun työhön on vähennetty. Heinäkuussa muun muassa astuivat voimaan rikoslain muutokset, joissa rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa ja niin kutsuttu nöyryytysväkivalta ovat rangaistuksen koventamisperusteita. Lisäksi alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena rikoksen tekemisessä tuli rangaistavaksi erillisenä rikoksena.  

– On tärkeä tutkia kontrollin erilaisia vaikutuksia, kuten rikollisuutta ehkäiseviä tai sitä lisääviä leimavaikutuksia, etenkin nuorten ryhmien näkökulmista. Tuottamalla uutta tietoa nuorten näkemyksistä ja kokemuksista luomme moninaisempaa ymmärrystä ilmiöstä ja uusia käsitteitä ilmiön tarkasteluun, toteaa konsortion osahankkeen johtaja Elsa Saarikkomäki Turun yliopistosta.

Nuorten rikollisuutta ja siihen kohdistuvaa kontrollia on mahdotonta ymmärtää kokonaisvaltaisesti ilman ryhmäprosessien ja verkostojen tai niiden taustalla vaikuttavien nuorisokulttuurien tarkastelua.

– Olen erittäin iloinen, että pääsemme tutkimuksessa avaamaan tätä nuorisokulttuurista näkökulmaa laajasti ja poikkitieteellisesti. Tuotettu tieto tukee varmasti tietoon perustuvaa keskustelua nuorista ja rikollisuudesta Suomessa, summaa konsortion toisen osahankkeen johtaja Markus Kaakinen Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista. 

Nuorten ryhmät: vapaa-aika kaupunkitilassa, kontrolli ja rikollisuus (Y-GANG)

Suomen Akatemian rahoittamassa konsortiossa ovat mukana,o sekä Helsingin yliopiston. Konsortiohanketta johtaa Sofia Laine (Nuorisotutkimusseura) ja sen osahankkeita johtavat Elsa Saarikkomäki (Turun yliopisto) ja Markus Kaakinen (Helsingin yliopisto). Tutkijoina konsortiossa toimivat Antti Kivijärvi, Helena Huhta ja Malin Fransberg. Hankkeen myöhemmissä vaiheissa siihen kiinnittyy muun muassa väitöskirjatutkijoita. Ohjausryhmä koostuu kansainvälisistä kriminologian asiantuntijoista muun muassa Lundin, Barcelonan ja Tukholman yliopistoista.  

Hankkeen menetelminä hyödynnetään etnografiaa sekä kysely- ja rekisteriaineistojen yhteisanalyysiä. Rahoitus on myönnetty vuosille 2025–2029.