Verouudistuksen vaikutuksia on liioiteltu, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä. Lisäksi tuloerojen tarkastelussa ei ole juuri huomioitu sitä, että yritysten kannattavuus kasvoi Suomessa 1990-luvun laman jälkeen selvästi. Väitöstutkimuksen keskeisenä havaintona onkin, että kannattavuuden ja tuloerojen välillä on ollut Suomessa positiivinen yhteys.
Kun yritysten kannattavuus oli lamaa ennen laskenut useita vuosikymmeniä, myös tuloerot olivat kaventuneet ja pysytelleet matalina.
– Kannattavuuden parannuttua myös tuloerot näyttävät kasvaneen. Syynä tähän on ollut yritysten omistuksen keskittyminen suurituloisimmille kotitalouksille ja yksityishenkilöille, sanoo väitöskirjatutkija Saska Heino.
Tuloverouudistuksessa siirryttiin 1990-luvulla niin sanottuun eriytettyyn tuloverotukseen, jossa pääomatuloihin kohdistettiin tasavero ja ansiotulojen progressiivista verotusta jatkettiin valtionverotuksessa.
Yritysten jakama voitto pysynyt lähes samana
Väitöksen mukaan yritykset eivät juuri muuttaneet suhteellista voitonjakoaan vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen. Ne ovat toisin sanoen jakaneet melko samansuuruisen osuuden voitoistaan kuin aiemmin. Tämä kertoo Heinon mukaan kannattavuuden vaikutuksesta.
– Kaikkein suurituloisimpien saamat pääomatulot, kuten osingot ovat kasvaneet kannattavuuden, ei lisääntyneen voitonjaon seurauksena. Vaikka jotkin yritykset ovat voineet lisätä voitonjakoaan uudistuksen myötä, ei muutos ole näkynyt koko yrityssektorin tasolla.
Heinon mukaan tuloerojen muutos on perustunut Suomessa 1960–2000-luvulla kaikkein suurituloisimpien, kuten ylimmän prosentin tulo-osuuksien vaihteluun. Myös tämä on korostanut yritysten kannattavuuden vaikutuksia tuloeroihin. Heino peräänkuuluttaakin aiheesta jatkotutkimusta, jossa kannattavuus huomioitaisiin entistä paremmin yhtenä tuloeroihin verotuksen ohella vaikuttavana tekijänä.
Lisätiedot:
Saska Heino
Puh. 0405032524
saska.heino@helsinki.fi
*************************************
VTM Saska Heinon väitöskirjan Voitot, verot, tuloerot: taloudellisen eriarvoisuuden dynamiikkaa Suomessa 1960–2005 julkinen tarkistus järjestetään lauantaina 10.6. klo 12 Helsingin yliopiston Porthanian salissa PIII. Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Ilkka Nummela (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.