Näin pohtii Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Uskali Mäki ja tuumii samalla, että jos tieteen edellytyksiä muokataan kovalla kädellä ilman tiedettä koskevan tutkimuksen systemaattista tukea, langetaan toisen kertaluvun tutkimusvastaisuuteen.
-Mehän kavahdamme kansalaisten ja päätöksentekijöiden nuivaa suhtautumista tieteen tuloksiin ja asiantuntemukseen. Yleistettäköön tämä asenne koskemaan tiedettä itseään.
Mäki johtaa maailmankin mittakaavassa harvinaislaatuista porukkaa Unioninkadulla Metsätalossa. Mäen luotsaama yhteiskuntatieteen filosofian huippuyksikkö TINT on nimittäin alallaan maailman suurin ja yleisesti ykköseksi rankattu tutkimuskeskus. TINT tuottaa informaatiota tiedettä koskevan ymmärryksen kohentamiseksi.
-Tarve asiantuntevasti kamppailla tieteen puolesta tulee vain korostumaan. Tämä tarkoittaa, että tieteentutkimuksen tarve kasvaa entisestään. Ei saa unohtaa, että tiede on yhteiskuntaamme voimallisimmin muokkaava hyvin herkästi viritetty instituutio, Mäki sanoo.
Tieteenfilosofiaa lähituntumassa tieteen kanssa
Mäen tutkimusryhmä tutkii tiedettä enimmäkseen filosofian näkökulmasta, mutta tekee sen empiirisesti ja tähtää käytännöllisesti relevantteihin kysymyksiin ja tuloksiin, usein yhteistyössä muiden alojen tutkijoiden kanssa. Ryhmä on tuottanut uusia tuloksia muun muassa mallien luonteesta ja tehtävistä, mekanismeilla selittämisestä, evidenssin moninaisuudesta ja yhteiskunnan ontologiasta – ja tieteidenvälisyydestä.
- Tieteidenvälisyyden muodikkaat mutta huonosti ymmärretyt ja hyvin monimutkaiset teemat ovat meillä keskeisessä asemassa. Tieteidenvälisyyden tieteenfilosofia on uusi avaus, ja TINT on siinä tiennäyttäjänä, Mäki kertoo.
Skaala on laaja, se kattaa esimerkiksi neurofysiologisen evidenssin roolin suhteessa yhteiskuntatieteiden tekemiin oletuksiin ihmisten käyttäytymisestä, taloustieteellisten ja ekologisten mallien yhdistämisen haasteet, tieteen objektiivisuuden kohtalot ulkotieteellisten partnerien liittyessä tutkimusprojekteihin, ja paljon muuta.
-Nämä ovat kysymyksiä, jotka kiinnostavat sellaisinaan sekä eri alojen tieteenharjoittajia että tiedepolitiikan päätöksentekijöitä.
Filosofiaa pienestä pitäen
Uskali Mäen kiinnostus filosofiaan alkoi jo koululaisena, mutta ammattia hän ei siitä itselleen osannut ajatella, vaan taloustiede vei miehen. Nyt hän lukeutuu taloustieteen filosofian pioneereihin.
-Aika varhaisessa vaiheessa keksin yhdistää taloustieteen ja filosofian, ennen kuin taloustieteen filosofiaa varsinaisena tutkimusalana oli olemassa. Luin kaiken siihen liittyvän ja juoksin sitten orastavan alan kokouksissa Pohjois-Amerikassa 1980-luvun mittaan. Alan painopiste on sittemmin siirtynyt Eurooppaan, tärkeimmät keskittymät ovat nyt Rotterdamissa ja meillä Helsingissä.
Mäki alkoi itse opettaa yliopistoissa taloustieteen filosofiaa, ja väittelyvuoden 1990 jälkeen hän lähti 15 vuodeksi maailmalle. Ruotsi, Yhdysvallat ja Hollanti tulivat filosofille tutuiksi. Rotterdamiin hän perusti taloustieteen filosofian instituutin, jonka tohtorinkoulutusohjelma on alan merkittävin.
Nyt Mäki on ollut 10 vuotta Suomessa Helsingin yliopistossa ja pitää ympäristöstään.
-Meillä on täällä huippuporukka mainiolla tiimihengellä höystettynä.
Uskali Mäen omankin tutkimuksen ala on laajentunut pitkälle yli taloustieteen periaatekysymysten. Yliopiston käytännöllisen filosofian professuurin lisäksi Mäellä on akatemiaprofessorin tehtävä.
Matkustamista Etelä-Afrikkaa myöten
Kansainvälinen ilmapiiri ympäröi ja inspiroi Mäkeä edelleen, sillä ulkomailta yhteiskuntatieteen filosofian huippuyksikkö TINTiin vierailulle tai pysyvämmin haluavien tutkijoiden joukko on runsas, ja lisäksi Mäki matkaa maailmalla kokouksissa ja vierailuluennoilla.
-Euroopan ja Pohjois-Amerikan yliopistokaupungit ovat tulleet tutuiksi vuosien mittaan, lisäksi on ollut asiaa Latinalaisen Amerikan maihin, Kiinaan ja Japaniin sekä Etelä-Afrikkaan, Mäki toteaa.
Mäki on ollut perustamassa Johannesburgiin tieteenfilosofian keskusta, jonne hänen pitäisi taas vuoden 2017 alkupuolella lähteä.