Taloushistorian professori Jari Eloranta on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen taloushistorioitsija. Hänen tunnetuimmat tutkimusteemansa liittyvät puolustustalouden historiaan ja hyvinvointiyhteiskuntien historiaan. Hän on kiistatta yksi tämän päivän tunnetuimmista puolustusmenojen historiallisen analyysin tutkijoista maailmassa.
– Minua ovat tutkijana kiinnostaneet viimeisen parin kymmenen vuoden aikana konfliktien ja kriisien syyt ja seuraukset, valtion kehitys taloudellisena toimijana etenkin Pohjoismaissa sekä Suomen taloudellisen kehityksen perimmäiset syyt, Eloranta kertoo.
Taloushistorian tutkimuksen aitiopaikalla
Jari Eloranta valmistui lisensiaatiksi Jyväskylän yliopistosta ja siirtyi tämän jälkeen Firenzeen European University Instituteen, jossa väitteli tohtoriksi vuonna 2002. Italian jälkeen hän suuntasi Iso-Britanniaan tutkijatohtoriksi Warwickin yliopistoon. Iso-Britanniasta matka jatkui Yhdysvaltoihin Appalachian State Universityyn Pohjois-Carolinaan.
Vuonna 2018 Eloranta palasi Suomeen taloushistorian professuuriin Helsingin yliopistoon – samaan professuuriin, jonka ensimmäinen viranhaltija Eino Jutikkala oli aikanaan.
Jari Eloranta on toiminut aktiivisesti alan kansainvälisissä järjestöissä ja ollut aitiopaikalla kehittämässä alan tutkimusta ja koulutusta. Samalla hän on verkostoitunut laajasti: kaikki alalla tuntevat hänet.
Laadukas ohjaus ja opetus tieteen kulmakivenä
Eloranta on toiminut aktiivisesti alan kansainvälisissä järjestöissä, julkaissut tutkimuksiaan taloushistorian keskeisimmissä lehdissä ja johtanut useita laajoja tutkimushankkeita. Elorannalta ei puutu myöskään uskallusta osallistua julkiseen keskusteluun.
Tieteen tekemisessä Elorantaa inspiroi erityisesti tiedon ja osaamisen välittäminen opiskelijoille.
– Olen aina panostanut todella paljon opiskelijoiden ohjaamiseen ja mentorointiin. Olen itse saanut hyvää ohjausta ja opetusta, ja katson sen olevan tärkein osa tieteellistä toimintaa. Hienoja hetkiä ovat olleet erityisesti ne, jolloin joku ohjattavista on saanut ison onnistumisen.
Eloranta toimii myös valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaanina, edistäen tiedekunnan toimintaa ja kansainvälistymistä. Hän peräänkuuluttaakin suomalaiseen tiedeyhteisöön vahvempaa kansainvälisyyttä sekä poikkitieteellisyyttä.
Myös tulevaisuuden tutkimusaiheet siintävät jo kirkkaina mielessä:
– Erityisesti minua kiinnostaa Suomen kaltaisen valtion pitkän aikavälin taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen muutos vuosisatojen ajalta. Miten meistä tuli korkean hyvinvoinnin ja luottamuksen yhteiskunta? Siinä riittää tutkijoilla paljon työtä tulevaisuudessakin. Samaten haluan jatkaa kriisien ja konfliktien vaikutusten tutkimusta, mikä on edelleen erittäin ajankohtainen aihe.
Lue Suomalaisen Tiedeakatemian tiedote Eino Jutikkalan historiapalkinnosta 2022