Riippuvuutta aiheuttavia tuotteita myydään ja markkinoidaan yhä enemmän verkossa.
Verkkoympäristöissä kaikesta toiminnasta kerääntyy valtavat määrät käyttäytymisdataa. Tämä data tarjoaa rahapeliyhtiöille ja näiden verkostoille uusia keinoja myydä ja markkinoida kuluttajille haitallisia tuotteita. ERC Starting Grant -rahoituksen saanut Virve Marionneau tutkii hankkeessa riippuvuuksia digitaalisissa ympäristöissä.
Hankkeen Data-driven market power in the production of addiction (DATA-ADDICT) tavoitteena on ensinnäkin tutkia digitaalisten rahapeliyhtiöiden verkostoja, toiseksi analysoida, miten nämä verkostot hyödyntävät verkkoympäristöissä syntyvää dataa kaupallisiin tarkoituksiin, sekä kolmanneksi ymmärtää riippuvuuksien syntyyn liittyviä taloudellisia valtarakenteita verkkoympäristöissä.
Riippuvuudet aiheuttavat merkittävää haittaa yksilöille, perheille ja yhteiskunnille. Riippuvuuksien ehkäisyn kannalta on tärkeää puuttua niitä edistäviin rakenteisiin, eikä keskittyä ainoastaan yksilöihin. Hanke rakentaa ymmärrystä siitä, miten verkkoympäristön ominaispiirteet ja datan omistukseen liittyvät valtarakenteet voivat edesauttaa riippuvuuksien syntyä - ja miten näihin voisi sääntelykeinoin puuttua.
– Kuluttajien datan kaupallinen hyödyntäminen voi aiheuttaa merkittäviä haittoja yksilöille ja kansanterveydelle, Marionneau sanoo.
Marionneau on aiemmassa tutkimuksessaan keskittynyt yhteiskuntatieteelliseen riippuvuustutkimukseen, rahapelien sääntelyyn, rahapelihaittoihin sekä rahapelaamisen taloudellisiin ja poliittisiin määrittäjiin.
Projekti toteutetaan vuosina 2025–2030.
Centre for Research on Addiction, Control, and Governance (CEACG) -tutkimusryhmä:
https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/addiction-control-and-governance
https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/virve-marionneau
Rikoslaki robottien aikakaudella
Kamil Mamakin johtamassa Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) Starting Grant -rahoitetussa hankkeessa kehitetään filosofisia perusteita robotit huomioon ottavalle rikoslaille.
Vaikka robotiikalla pyritään yleensä hyviin tarkoituksiin, robotit voivat aiheuttaa haittoja rikoslain kantaman ulottumattomissa. Yleisin tapa vastata tällaisiin haittoihin on pohtia, miten robotit saadaan sisällytettyä rikoslain piiriin. Mamakin hankkeessa sen sijaan pyritään selvittämään, miten rikoslain filosofisia perusteita voidaan muokata ottamaan robotit huomioon.
Philosophical Foundations of Criminal Law in the Age of Robots -hankkeella on kolme päätavoitetta. Ensinnäkin vastata kysymykseen siitä, mitä robotit ovat rikoslain näkökulmasta, toiseksi esitellä fenomenologinen lähestymistapa rikoslakiin ja puolustaa sitä, sekä kolmanneksi kehittää robotteja koskevia rikosoikeudellisten instituutioiden malleja.
Vuosina 2024–2028 toteuttavassa hankkeessa pyritään vaikuttamaan yhteiskuntaan luomalla pohjaa ihmisten ja robottien sujuvalle yhteistyölle.
– Rikoslain perusteita on tarkasteltava uudelleen siten, että robotit otetaan huomioon, Mamak sanoo.
Mamak tutkii parhaillaan sosiaalisiin robotteihin liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä. Häntä kiinnostaa erityisesti robottien moraalinen ja oikeudellinen asema sekä oikeudet, vastuuaukko, robotteja koskeva lainsäädäntö sekä ihmisten ja robottien välinen vuorovaikutus.
RADAR -tutkimusryhmän sivu: https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/robophilosophy-ai-ethics-and-datafication
https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/kamil-tomasz-mamak