Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyössä toteuttama uraauurtava tutkimus kaipaa kiinnostuneita osallistujia.
Henkilökohtaisten videoiden teko, jakaminen ja katseleminen on useissa sosiaalisen median kanavissa kasvanut merkittävästi. Tutkimus siitä miten kerromme ja katselemme tarinoita on kuitenkin hyvin vähäistä. Helsingin ja Aalto-yliopiston monitieteellinen tutkimusryhmä pyrkii selvittämään tähän liittyviä kysymyksiä kahdessa tutkimuksessa.
Aivokuvantamistutkimuksessa pyydetään henkilöitä katsomaan sekä toiselle ihmiselle merkityksellisiä tarinavideoita ja niihin annettuja palautteita että lyhyitä itsekerrottuja vastaavia videoita samalla kun heidän aivotoimintaa rekisteröidään toiminnallisen magneettikuvauksen avulla. Toinen, täysin verkossa toteutettava tutkimus puolestaan pyrkii kartoittamaan tarinoiden kertomisen ja palautteen saamisen aiheuttamia tunnekokemuksia selvittäen uusimman koneoppimisteknologian kykyä tunnistaa ihmisten tunnetiloja. Molemmissa tutkimuksissa tutkijat ovat kiinnostuneita yksilöllisten erojen kuten esim. ulospäinsuuntautuneisuudessa, narsismissa tai yhteenkuuluvuuden tarpeessa vaikutuksesta tutkittavaan ilmiöön.
Tapamme kertoa tarinoita on hyvin monimutkainen ilmiö, johon liittyvät sekä oma motivaatiomme että uskomuksemme muista ihmisistä. Tutkimus onkin poikkeuksellisen monitieteellinen, pohjaten sosiologi Ervin Goffmanin teoriaan siitä, miten hallinnoimme kuvaa itsestämme ja mitä tapahtuu sitä vahvistettaessa tai sen ollessa uhattuna.
Tutkimusryhmä on aiemmin keskittynyt erityisesti narsististen piirteiden tutkimukseen, ja tässäkin ne ovat tutkimuskohteena yhtenä keskeisenä vaikuttavana tekijänä muiden piirteiden joukossa. Tutkimus ei kuitenkaan erityisesti pyri tavoittamaan diagnosoituja narsistisen persoonallisuushäiriön omaavia, vaan keskittyy piirteeseen liittyvään normaaliin vaihteluun väestötasolla.
– Meitä kiinnostaa se, miten kokemus itsestä rakentuu, ja miten ihmiset ovat tässä suhteessa erilaisia. Tätä voi valaista sekä kieli, tapa kertoa, että aivotoiminta, tiivistää hanketta johtava sosiologian professori Anssi Peräkylä.
Varsinaisen tutkimuskysymyksen lisäksi hanke on myös menetelmien osalta ensimmäisten joukossa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen hermostollista perustaa on tutkittu vastaavissa luonnollisissa tilanteissa vain hyvin vähän. Samoin videokuvan analysointiin käytetyt koneoppimismenetelmät ovat olleet tämänkaltaisessa tutkimuksessa vielä hyödyntämättä.
– Oikeastaan sekä ilmiöiden tutkiminen suoraan aivojen toiminnan tasolla, että automaattinen videokuva-analyysi pyrkivät molemmat avaamaan ikkunaa siihen mitä ihmiset eivät suoraan osaa itse kertoa tai ihmisen silmä ei tavallisesti näe, kuvaa akatemiatutkija Juha Salmitaival Aalto yliopistosta.
Tutkimuksen toteutuksesta vastaa sosiologian professori Anssi Peräkylä, akatemiatutkija Juha Salmitaival, psykologian tohtori Jarno Tuominen sekä väitöstutkija Matias Piispanen. Hankkeen aivotutkimusta koskeva osa toteutetaan vuoden 2023 aikana Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella.
Voit osallistua tutkimuksiin, jos olet vähintään 18-vuotias eikä sinulla ole diagnosoituja neurologisia tai psykiatrisia sairauksia. Tarkemmat osallistumiskriteerit ja lisätietoa tutkimuksesta alla olevista linkeistä (huomaathan että voit osallistua vain toiseen):
Linkki aivotutkimuksen esikyselyyn: https://soile.nbe.aalto.fi/e/aivotarinakoe
Linkki etäkokeeseen: http://soile.nbe.aalto.fi/e/tarinakoe2023
Lisätiedot:
Anssi Peräkylä
0294124620
0503210356
anssi.perakyla@helsinki.fi