Mutta millaisia johtopäätöksiä näiden tulosten perusteella voidaan tehdä? Onko taloustieteen näkökulma riittävän lavea? Tiedekulman tilaisuudessa keskustellaan monialaisesti tuoreista tutkimustuloksista ja niiden tulkinnasta laajempien yhteiskuntapoliittisten haasteiden kannalta.
Paneelikeskusteluun osallistuu eri alojen asiantuntijoita: Tuomas Kosonen (VATT), Maiju Paananen (Kasvatustieteet, Tampereen yliopisto), Elina Pekkarinen (Lapsiasiavaltuutettu), Essi Rentola (Sosiaali- ja terveysministeriö) ja Aino Saarinen (Psykologian ja logopedian osasto, Helsingin yliopisto). Tapahtuma on englanninkielinen, ja sitä voi seurata myös striimin kautta. Tallenne keskustelusta julkaistaan myös tapahtuman jälkeen. Tilaisuus on avoin kaikille, jotka tahtovat kuulla uutta kotihoidon tuesta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan.
Suomi on kansainvälisesti tunnettu yhtenä maailman onnellisimmista maista. Suomea pidetään myös yhtenä parhaimmista maista vanhemmille ja lapsille. Suomalaisen yhteiskunnan tukiverkostot auttavat lapsiperheitä monin tavoin, niiden avulla pyritään antamaan tasavertainen alku jokaiselle lapselle. Kotihoidon tuki on yksi osa tätä tukijärjestelmää. Tukea maksetaan alle kolmivuotiaan lapsen vanhemmille vanhempainrahan päättymisen jälkeen, jos lapsi ei ole varhaiskasvatuksessa. Kotihoidon tuki pyrkii tarjoamaan vanhemmille mahdollisuuden hoitaa pientä lastaan kotona sen sijaan, että lapsi laitettaisiin varhaiskasvatukseen.
Tutkijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet kotihoidon tuen hyödyllisyyden. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2021 raportin, jossa ehdotettiin kotihoidon tuen lakkauttamista. Raportissa esitettiin, että kotihoidon tuki vähentää naisten osallistumista työelämään. National Bureau of Economic Researchin vastikään julkaisemassa tutkimuksessa esitetään, että kotihoidon tuella on negatiivisia vaikutuksia sekä äiteihin että lapsiin. Siinä esitetään, että tuki "vähentää äitien työllisyyttä" ja "heikentää lasten suoriutumista varhaislapsuuden kognitiivisissa testeissä, vähentää heidän todennäköisyyttään hakeutua lukio-opintoihin ja lisää nuorisorikollisuutta".
Jonathan Gruberin, Tuomas Kososen ja Kristiina Huttusen kirjoittaman tutkimuksen johtopäätös on karu: "Kotihoidon tukeminen Suomessa oli haitallista sekä äideille että lapsille."
Suomessa kuitenkin arvostetaan kotihoidon tukea paljon. Tuki nähdään yhtenä hyvänä keinona tukea lapsiperheitä ja lasten mahdollisuuksia aloittaa tasavertaisista lähtökohdista. Taloustieteellinen tutkimus näyttää haastavan tämän myönteisen käsityksen. Pitäisikö Suomen siis luopua kotihoidon tuesta tämän tutkimuksen perusteella? Kuinka hyvin voimme arvioida lasten etua taloustieteellisen tutkimuksen avulla?
Taloustieteen filosofi N. Emrah Aydinonat Helsingin yliopistosta korostaa, että toimiminen taloustieteen tarjoamien tutkimustulosten pohjalta on haastavampaa kuin päältä katsoen saattaisi näyttää. Taloustieteessä käytetään vaativia mallinnus- ja data-analyysimenetelmiä. Tästäkin seuraa, että päättäjien ja muiden kansalaisten on usein vaikeaa tulkita taloustieteellistä tutkimusta. Aydinonat kiteyttää:
- Kun keskustelemme yhteiskunnallisesti tärkeistä aiheista, kuten kotihoidon tuesta, on ratkaisevan tärkeää, että tutkijat esittävät tutkimustulokset mahdollisimman läpinäkyvästi ja helposti ymmärrettävällä tavalla. On myös hyvin tärkeää keskustella niiden poliittisista vaikutuksista.
Paneelikeskustelussa monitieteinen asiantuntijaryhmä selventää kotihoidon tukeen liittyvää tutkimusta ja keskustelee sen poliittisista seurauksista. Keskusteltavana ovat myös lastenhoitoon liittyvät eettiset ja moraaliset kysymykset: mikä on lapselle parhaaksi? Keskustelua johtava Aydinonat uskoo, että keskustelu voi selkeyttää erilaisia kotihoidon tukeen liittyviä näkökulmia ja siten kirkastaa päätöksenteon perusteita.
Lisätiedot:
N. Emrah Aydinonat, ReSES -projektin johtaja, emrah.aydinonat@helsinki.fi
Anita Välikangas, projektikoordinaattori, anita.valikangas@helsinki.fi, +358 50 3534135