Lämpimät onnittelut valinnasta Jean Monnet -professoriksi, Hanna Tuominen! Tämä on ensimmäinen kerta, kun vastaava tehtävä saadaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Mistä professuurissa on kyse ja millainen hakuprosessi sitä edelsi?
Jean Monnet -professuuri on kolmivuotinen, erityisesti EU-opetukseen painottuva tehtävä. Oma professuurini tarkastelee Euroopan unionin arvoja ja niiden haastamista sekä unionin sisällä että sen ulkosuhteissa. Jean Monnet -professorin tulee antaa vuosittain 90 tuntia omaan tutkimushankkeeseen liittyvää opetusta. Arvoihin keskittyvän projektini toteuttamista tukee lisäksi erinomainen asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat professori Johanna Kantola sekä tutkijat Valentine Berthet, Milka Sormunen ja Manuel Müller.
Professuurini hyödyttää ensisijaisesti Euroopan ja Pohjoismaiden tutkimuksen maisteriohjelmaa, mutta EU-opetuksen vahvistumisesta on laajasti hyötyä muillekin tiedekunnan ja yliopiston maisteriohjelmille. Professuurin haltijan edellytetään järjestävän myös oman hankkeen teemoihin liittyvää toimintaa ja tapahtumia, joilla rakennetaan yhteyksiä päättäjiin, virkamiehiin, kansalaisyhteiskuntaan ja laajempaan yleisöön.
Hain professuuria tammikuussa 2024 EU-hakuportaalin kautta. Projektini soveltui hakuun tänä vuonna erinomaisesti, sillä haun painopistealueena olivat EU:n arvot, joita olen omassa tutkimuksessani tarkastellut eri näkökulmista. Vaikka EU-hakemusten teko on usein aika vaativaa ja turhauttavaakin, tällä kertaa ponnistelu palkittiin erinomaisin pistein.
Tehtäväsi sijoittuu valtsikaan kuuluvaan Eurooppa-tutkimuksen keskukseen. Millaisia kehityssuunnitelmia sinulla on seuraavaksi viideksi vuodeksi, ja miten ne istuvat keskuksen ja tiedekunnan toimintaan?
Professuurini lisää EU-opetuksen tarjontaa ja vahvistaa EU-asiantuntemusta sekä Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa että tiedekunnassamme. Professuurin aihe sopii hyvin Eurooppa-tutkimuksen keskuksen profiiliin, sillä eurooppalaiset arvot ja demokratia on yksi kolmesta keskeisestä tutkimusteemastamme. Professuurini ja esimerkiksi toimittamani teos Arvojen yhteisö täydentävät siis erinomaisesti valitsemiamme tutkimuspainotuksia.
Tiedekunnan osalta EU-opetuksen kehittäminen sekä kandi- että maisteritasolla on ensiarvoisen tärkeää ja se vastaa myös laajempiin yhteiskunnallisiin kehitystarpeisiin. Ylipäätään suomalaisen EU-osaamisen vahvistaminen laadukkaalla, tutkimukseen perustuvalla opetuksella on olennaista, sillä merkittävä osa päätöksenteosta kytkeytyy EU-tasolle. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan siis monenlaista EU-osaamista.
Jean Monnet -professuuri mahdollistaa tulevaisuudessa myös Jean Monnet -osaamiskeskuksen perustamisen. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena onkin kehittää Eurooppa-tutkimuksen keskusta EU-aiheita koskevan asiantuntemuksen ja tiedon keskukseksi.
EU ei näyttäydy enää pelkästään rauhanprojektina, sisämarkkinoista nauttivien maiden yhteisönä ja arvoliittoutumana vaan toimijana, jolla on valmius käyttää pehmeän vallan ohella myös voimaa. Etenkin Ukrainan tukemisen, Yhdysvaltojen epävarman sisäpoliittisen tilanteen ja Lähi-idän kiihtyvän konfliktin myötä EU:n odotetaan myös ottavan entistä vahvemman roolin oman maanosansa turvallisuuden vahvistamisessa. Keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan moni suomalainen katsoo, että EU:lla on rooli kollektiivisen turvallisuuden tuottajana (52 %), terrorismin torjujana (47 %) ja pelotteena Venäjää vastaan (42 %). Kolmannes kokee, että EU:lla on rooli jopa yhteisen puolustuksen tuottajana. Miten itse näet EU:n ja laajemmin Euroopan tulevaisuuden?
EU:n ja laajemman Euroopan tulevaisuuskuvaan vaikuttavat toki monet asiat. Rauhan ja vakauden luominen on toiminut Euroopan integraatiokehityksen keskeisenä taustavoimana. Valitettavasti Venäjän aloittama hyökkäyssota on nostanut rauhan ja siihen kytkeytyvän turvallisuuden hyvin keskeiseksi teemaksi EU:n asialistalla. Kiristyneet suurvaltojen väliset suhteet ja lisääntyneet konfliktit edellyttävät Euroopan unionilta muuntautumiskykyä ja uusia toimintatapoja.
Tulevaisuuden osalta on kaikkein tärkeintä ylläpitää yhtenäisyyttä jäsenvaltioiden välillä ja kunnioittaa niille yhteistä arvoperustaa. Perusarvojen, kuten ihmisoikeuksien, tasa-arvon, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen, vaaliminen on myös paras tae vakauden ja turvallisuuden luomiseksi Eurooppaan ja sen lähiympäristöön. EU:n perusarvot ovat keskeisessä asemassa, kun pohditaan esimerkiksi unionin seuraavaa laajentumiskierrosta.
Olet tutkinut laajasti EU:ta arvojen yhteisönä. Millä tavalla EU:n arvoperustan tulisi nähdäksesi heijastua sen toiminnassa? Missä arvot toteutuvat nykyisin parhaiten ja missä heikoiten?
Arvoperustaisen toiminnan kannalta tärkeintä olisi, että EU toimii johdonmukaisesti omien arvojensa mukaisesti. Johdonmukaisuus ja yhtenäisyys on tärkeää EU:n uskottavuudelle arvojen puolustajana. Usein ongelmallisena koetaan se, että EU:n muut intressit menevät arvojen edelle. Näin on tapahtunut esimerkiksi EU:n ja sen jäsenmaiden edistämässä turvapaikkapolitiikassa. Ihmisarvon ja ihmisoikeuksien suojelun sijaan on painotettu muuttoliikkeiden hallintaa ja turvallisuusnäkökulmia. EU on saanut kritiikkiä myös siitä, että se kohtelee kolmansia maita hyvin eri tavoin riippuen niiden tärkeydestä EU:lle tai yksittäisille jäsenmaille.
Haluan silti edelleen nähdä Euroopan unionin olennaisena demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen puolustajana ja edistäjänä maailmassa. Erityisen hyvin arvojen edistäminen on onnistunut EU:n laajentumis- ja naapuruuspolitiikan kautta, vaikka viimeisen vuosikymmenen aikana on nähty valitettavia demokraattisten periaatteiden murenemisia jopa joissain EU:n jäsenmaissa. EU tukee monin tavoin myös kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuspuolustajien toimintaa. Näen tämän erityisen merkityksellisenä toimintana maailmassa, jossa autoritaariset johtajat pyrkivät vaientamaan vapaan kansalaisyhteiskunnan ja hiljentämään toisinajattelijat.
Suomen pitkän linjan trendinä on ollut keskimääräistä EU-tasoa myönteisempi ja yleisesti positiivinen suhtautuminen unioniin. Alkuvuodesta kerätyn eurobarometrin mukaan suomalaiset ovat unionin jäsenmaiden keskiarvoon nähden huomattavasti tyytyväisempiä unionin toimintaan. Millainen EU-kansalainen itse olet ja mitä Eurooppa sinulle merkitsee?
Euroopan unionin jäsenyys on muotoutunut tärkeäksi osaksi Suomen ja monien suomalaisten identiteettiä. Eurooppa ja eurooppalaisuus merkinnee siis kuulumista laajempaan yhteisöön, jota yhdistävät väljästi tietyt arvot ja yhteiskunnalliset periaatteet. Pienenä valtiona Suomen on tärkeää näkyä ja vaikuttaa osana laajempaa EU-maiden joukkoa, sillä näin voidaan saavuttaa enemmän kuin valtiot yksin. Toisaalta taas Suomen tulee olla aktiivisesti muokkaamassa EU:n tulevaisuuden suuntaa.
EU-kansalaisena arvostan monia jäsenyyteen liittyviä hyötyjä, kuten vapaata liikkuvuutta ja EU:n puitteissa tehtävää kunnianhimoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. EU tuo myös turvaa ja vakautta nopeasti muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa. Toisaalta EU:ta on arvosteltu monimutkaisesta ja osin turhastakin sääntelystä. Tässä suhteessa tulee säilyttää kriittinen ja järkevä asennoituminen EU-politiikan kehitykseen.