Joukkoistamalla reilu ja turvallinen tiedekunta

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija tai henkilökunnan jäsen, kutsumme sinut mukaan vahvistamaan reilua ja turvallista tiedekuntaa. Anna palautetta eettisen toimintaohjeiston luonnoksesta ja osallistu yhteiseen keskusteluun Otakantaa.fi-sivustolla.

Valtiotieteellinen tiedekunta on tänä keväänä toteuttanut yliopistokentällä poikkeuksellisen laajan joukkoistamishankkeen. Toukokuun alkupuolella otakantaa.fi-sivustolle avattiin alusta, jossa voi antaa palautetta hyvinvointi- ja yhdenvertaisuustoimikunnan (HYVE) laatimasta eettisen toimintaohjeiston luonnoksesta ja käydä rakentavaa keskustelua aiheen ympärillä. Lisäksi alustalta löytyy kysely, jolla kerätään tietoa kokemuksista yhdenvertaisuuden toteutumisesta tiedekunnassa.  

Anna palautetta ja osallistu keskusteluun Otakantaa.fi-sivustolla.

Idea joukkoistamiseen lähti liikkeelle tarpeesta jalkauttaa eettinen toimintaohjeisto (Code of Conduct) osaksi tiedekuntalaisten arkea. Valtsika koostuu kriittisistä tieteentekijöistä, jotka haluavat vaikuttaa aktiivisesti itseään koskeviin asioihin. Eettinen ohjeisto voi tulla sivuutetuksi, mikäli se koetaan hallinnon holhoamispyrkimykseksi tai muotoiluiltaan epätarkoituksenmukaiseksi. Tämän ehkäisemiksi haluttiin hyödyntää tiedekuntalaisten osaamista osallisuutta vahvistavista demokratiainnovaatioista.   

Tiedekunnassa toimiva Yhteiskuntadatatieteen keskus lähti toteuttamaan joukkoistamista tammikuussa professori Krista Laguksen johdolla. Hankkeen teemaksi valikoitui iskulause ”Reilu ja turvallinen tiedekunta – yhdessä". Laguksen, yliopistonlehtori Maria Valasteen, yhdenvertaisuusasioista vastaavan varadekaani Hanna Wassin sekä tutkimusavustajien muodostama hankkeen tutkijaryhmä koki tärkeäksi, että joukkoistaminen on avoin koko tiedekunnan väelle opiskelijoista professoreihin ja vahtimestareista hallintohenkilöstöön. Toinen keskeinen periaate oli, että hanke toteutetaan tieteellisesti kunnianhimoisella ja teknisesti korkealaatuisella tavalla.

Tutkijaryhmä suunnitteli monikanavaisen markkinointistrategian joukkoistamishankkeen tunnettuuden lisäämiseksi. Alkusysäyksenä toimi Helsingin Sanomissa huhtikuun lopussa julkaistu artikkeli, jossa varadekaani Hanna Wass taustoitti ja kuvaili hanketta. Hanketta esiteltiin laajemmin henkilöstölle ja opiskelijoille toukokuun alussa järjestetyssä tiedekunnan yhdenvertaisuuspäivässä. Keskustelualustan avaamisen yhteydessä tutkijaryhmä levitti hanketta mainostavia postereita ympäri tiedekunnan tiloja. Hankkeesta kerrottiin myös tiedekunnan sähköpostilistalla ja sosiaalisen median tileillä.

Tutkijaryhmä näki yhtenä riskinä, että kaikille avoin keskustelualusta voisi joutua ulkopuolisen häirinnän kohteeksi. Tätä varten sovittiin moderointivuoroista, jotta mahdollisiin epäasiallisiin viesteihin saadaan reagoitua välittömästi. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut vaan keskustelua on käyty pelkästään tiedekuntalaisten kesken. Haasteeksi on pikemminkin noussut osallistujien innostaminen. Kesäkuun alkuun mennessä alustalla olevaan kyselyyn on vastannut 74 tiedekuntalaista ja keskustelualueilla on 51 kommenttia. Tästä syystä alusta on päätetty pitää avoinna yliopiston suvirauhaan asti. Tutkijaryhmän jäsenet tekevät myös aktiivisesti alustalla keskustelunavauksia ja kysyvät jatkokysymyksiä.

Joukkoistamisen päätyttyä kaikki kerätty tieto analysoidaan huolella vastaajien anonymiteettia kunnioittaen ja sitä hyödynnetään tiedekunnan yhdenvertaisuustyössä. Otteita keskustelualueen julkisista kommenteista voidaan julkaista myös kampuksen infotauluilla tai muissa aineiston visualisoinneissa. Oman tekstinsä näkeminen julkisessa tilassa saattaa synnyttää syvemmän kokemuksen kuulluksi tulemisesta. Joukkoistaminen onkin osa laajempaa prosessia, jossa rakennetaan yhdenvertaisuutta vahvistavia toimintatapoja. Turvalliseksi koetussa ympäristössä on matalampi kynnys tunnistaa rakenteellisia epäkohtia, ottaa niitä puheeksi ja tehdä aloitteita epäkohtien korjaamiseksi.

Tunne kuulumisesta vastavuoroiseen ja arvostavaan yhteisöön tukee hyvinvointia ja toimintavalmiuksia työssä ja opiskelussa. Yhteisöllisyyttä voi kuitenkin kehittää ainoastaan yhdessä. Valtsikan kokemuksen pohjalta joukkoistaminen on osoittautunut toimivaksi keinoksi, jota voisi hyödyntää laajemmin yliopistohallinnossa.