Näin todetaan Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa, jossa tarkastellaan muun ohella vaikuttajajärjestöjen sisäisen hallinnan vaikutusta organisaatioiden menestymiseen. Väitöstyö yhdistää politiikan tutkimusta ja organisaatiotutkimusta.
Vaikuttajajärjestöjen käytännön organisoitumisella, etenkin hallitustyöllä, on paljon merkitystä järjestöjen vaikuttamistoiminnasta suoriutumisen kannalta. Isossa roolissa on varsinkin hallitusten suoriutuminen strategisista hallintakäytännöistä, kuten toiminnan suunnittelusta tai kontakteista organisaation jäseniin, muihin vaikuttajaorganisaatioihin tai politiikoihin tai virkamiehiin.
– Vaikuttajajärjestöjä kannattaisikin tulevaisuudessa tarkastella enemmän avoimina järjestelminä, kuin itsenäisinä ”atomeina”. Myös aktiivinen hallituksen toiminta ja johdon poliittinen kokemus on tärkeää koko organisaation menestymisen kannalta, sanoo väitöskirjatutkija Mika Vehka.
Monet aiemmissa tutkimuksissa korostetut tekijät, kuten taloudelliset resurssit tai hallituksen inklusiiviset hallintakäytännöt eivät näytä olevan yhteydessä koko organisaation vaikuttamistoiminnasta suoriutumiseen.
– Moninaisen järjestödemokratian näkymien näkökulmasta tulokset ovat sekä toivoa antavia että huolta herättäviä, Vehka muotoilee.
Useat järjestöt saattavat hyötyä tehokkaasta sisäisestä hallinnasta
Väitöstutkimuksen mukaan esimerkiksi elinkeino- ja kansalaisjärjestöissä voidaan hyötyä siitä, että jäsenet ja sidosryhmät vaikuttavat tehokkaasti organisaatioissaan, ainakin hallitusten kautta.
– Organisaatioiden omalla toiminnalla on väliä, myös politiikan vaikeassa maailmassa. Tämä korostaa aiempaa enemmän poliittisen järjestelmän toimivuutta, Vehka toteaa.
Väitöskirjassa kysytään, mitkä tekijät vaikuttavat suomalaisten vaikuttajajärjestöjen menestymiseen eli aktiivisuuteen poliittisessa vaikuttamistyössä, suoriutumiseen tässä vaikuttamistyössä ja suoriutumiseen organisaatioina. Selittäviä tekijöitä haetaan niin perinteisistä tekijöistä, kuten taloudellisista resursseista, kuin organisaation käytännön hallinnastakin, eli etenkin hallitustyöstä. Taustalla on ajatus siitä, että sidosryhmien tehokas organisoituminen hallitusten kautta voidaan käsittää yhtenä onnistuneen kollektiivisen toiminnan muotona.
**********************
VTM Mika Vehka väittelee 12.5.2023 kello 10 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Intresseistä käytännön organisoitumiseen - vaikuttajajärjestöjen sisäisen hallinnan vaikutus menestymiseen" (From interests to organization in practice : the effect of internal governance of interest groups on their success). Väitöstilaisuus järjestetään Svenska social- och kommunalhögsskolanissa, Festsalissa, osoitteessa Snellmaninkatu 12.
Väitöstä voi seurata myös verkossa osoitteessa https://helsinki.zoom.us/j/62326949668#success
Vastaväittäjänä on professori Emilia Korkea-aho, Itä-Suomen yliopisto, ja kustoksena on Hanna Wass.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot:
Mika Vehka
mika.vehka@helsinki.fi