Eurooppalaisen integraation oikeudellinen analyysi on perustunut paljolti valtiosääntötason tutkimukseen instituutioista. Vuoden 2018 alussa toimintansa aloittanut Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikkö lähestyy asiaa päinvastaisesta näkökulmasta tutkimalla eurooppalaista oikeuskulttuuria, arvoja ja ihanteita kertomuksina, joissa kilpailevat yhteisten juurien ja kansallisten erityispiirteiden kaltaiset teemat.
- Tarkoituksena on selvittää kuinka holokaustin ja totalitarismin kokemus sai eurooppalaiset ajattelijat luomaan idean uudesta oikeusvaltioon ja demokratiaan perustuvasta Euroopasta ja miten tämä ajattelu vaikuttaa edelleen EU:n toiminnassa, huippuyksikön johtaja, apulaisprofessori Kaius Tuori Helsingin yliopistosta kertoo.
Huippuyksikön tavoitteena on tutkia, miten Eurooppa hahmotetaan tarinoina. Ihmiset haluavat tutkijoiden mukaan luoda tarinoita kertomuksina kuten esimerkiksi taannoinen Brexit-tapaus osoittaa.
- Huippuyksikön tavoite on vaihtaa näkökulmaa unionista poliittisena projektina kohti laajempaa kuvaa siitä kuinka erilaiset yksilötason kokemukset muovautuvat paitsi kertomuksiksi, myös identiteetin rakennuspalikoiksi. Siten yksilötason kokemus voi muuttaa ratkaisevasti näkemystä perustavanlaatuisista asioista kuten legitimiteetistä tai rationaliteetista, Tuori sanoo.
Euroopan yhdistävä ja erottava vaikutus puntarissa
Huippuyksikkö tarttuu pitkiin jatkumoihin.
- On käsite kansasta, joka on yksi argumentti. Se liittyy 1800-luvun nationalismiin. Haluamme katsoa, miten keskustelut ovat käynnistyneet, ja miten rationaalisuus ja oikeudenmukaisuus ovat lähteneet tässä keskustelussa liikkeelle, Tuori muotoilee.
Yksi jatkumo liittyy sukupolvien tarkasteluun. Ensimmäinen sukupolvi pohti Tuorin mukaan, miksi Euroopan pitää yhdentyä. Seuraava sukupolvi katsoi puolestaan EU:ta kriittisemmin, minkä mukaan unioni toistaa samoja nationalistisia piirteitä.
- Haluamme aloittaa kolmannen sukupolven uuden keskustelun, jossa tarkastellaan, miksi meillä on tarve tähän; mikä meitä Euroopassa erottaa ja mikä yhdistää, Tuori kertoo.
Huippuyksikkö tarttuu siis ristiriitoihin. Tuorin mukaan niin sanottu Euroopan lupaus kiistetään ydinalueilla.
- Euroopan narratiivi on kriisissä Euroopan sisällä, mutta voi hyvin Euroopan ulkopuolella.
Kolme osaprojektia
Huippuyksikön toiminta on jaettu kolmeen alaprojektiin. Ensimmäinen projekti keskittyy Tuorin johdolla ihmisoikeusajatteluun ja sen kehitykseen.
- Keskitymme siihen, miten Euroopan yhdentymisestä tulee ajattelun ydin.
Toisessa projektissa tarkastellaan rationaalisuutta ja sen kriisiä sotien välisenä aikana, ja miten sotien jälkeen tulee uusi itseymmärrys. Tätä projektia johtaa Pamela Slotte Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston dosentti Reetta Toivasen johtama kolmas projekti keskittyy siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen. Siinä tehdään kenttätyötä sen selvittämiseksi, mikä ajaa ihmisiä Eurooppaan, onko se puhtaasti taloudellinen syy.
- Projekteilla on yhtymäkohtia eli niitä ei tehdä toisistaan irrallisina. Esimerkiksi ihmisoikeudet liittyvät rationaalisuuteen, Tuori toteaa.
Huippuyksikön vuosibudjetti on noin 1 miljoonaa euroa. Huippuyksikön toiminta kestää vuoteen 2025 asti, minkä jälkeen yksiköstä on tarkoitus tulla osa yliopiston pysyvää toimintaa.
- Yksiköstä perustetaan ainoa Suomessa toimiva Eurooppatutkimuksen yksikkö, Tuori tietää.
Lisätiedot:
Kaius Tuori
kaius.tuori@helsinki.fi