Historian ja politiikan välinen vuorovaikutus korostui Viron poliittisen murroksen aikana vuosina 1986–1992. Virossa rakentui nopeasti konsensus siitä, että maa miehitettiin ja liitettiin oikeudettomasti osaksi Neuvostoliittoa. Tämän seurauksena vapausliikehdinnän päätavoitteeksi tuli restauraatio: uutta valtiota ei perustettu, vaan sotienvälinen tasavalta palautettiin.
– Historiasta tehdyt tulkinnat vaikuttivat ratkaisevasti siihen, miten Viro palautti itsenäisyytensä. Virolaisten harjoittama restauraatiopolitiikka oli luonteeltaan legalistista ja idealistista. Kyse ei ollut vain symboliikasta. Tulkinnat ohjasivat konkreettisia poliittisia valintoja murroksen aikana, sanoo väitöskirjatutkija Olli Nurmi Helsingin yliopistosta.
Suomi valitsi realismin
Kansainvälinen yhteisö suhtautui virolaisten esittämiin idealistisiin vaatimuksiin varautuneesti. Virolaiset pyrkivät saamaan tukea erityisesti Suomesta, mutta Suomen valtiojohto erosi näkemyksissään virolaisista selvästi.
– Presidentti Koivisto tulkitsi lähihistoriaa virolaisista poikkeavalla tavalla ja korosti sen pohjalta ulkopoliittista realismia. Tutkimukseni auttaa ymmärtämään, miksi Viro ja Suomi kulkivat ulkopoliittisesti eri teitä myös myöhemmin, Nurmi kertoo.
Suomi tunnusti Viron tasavallan valtiollisen jatkuvuuden elokuussa 1991. Päätös poikkesi Suomen aiemmin harjoittamasta politiikasta. Se syntyi osana sitä murrosta, jonka Neuvostoliiton romahtaminen aiheutti Suomessa. Tutkimus tarjoaa uuden selityksen sille, miten Suomen Viron-politiikka muotoutui.
Ajankohtainen Ukrainan sodan varjossa
Venäjän vuonna 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on nostanut myös Baltian ja Neuvostoliiton historian uuteen valoon. Tarve ymmärtää neuvostojärjestelmän luonnetta ja sen romahtamista on kasvanut.
Väitöstutkimus valottaa, miten nykyinen Viron "uusvanha tasavalta" syntyi. Se ammensi ihanteensa nostalgisesta tavasta tulkita sotienvälistä itsenäisyyden aikaa. Samaan aikaan yhteiskunnan todellisuutta määritti nopea siirtymä pois neuvostojärjestelmästä.
– Tutkimukseni tarjoaa selityksen siihen, miksi juuri historiasta on muodostunut rasite Viron ja Venäjän välisissä suhteissa, Nurmi toteaa.
Lisätiedot:
Olli Nurmi
*******************************
VTM Olli Nurmi väittelee 9.5.2026 kello 10 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Tasavallan palauttaminen - Historia ja poliittinen murros Virossa vuosina 1986-1992". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, PII, Yliopistonkatu 3. Tilaisuutta voi seurata myös
Vastaväittäjänä on professori Kristina Spohr, The London School of Economics and Political Science, ja kustoksena on Juhana Aunesluoma.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa