Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta menestyi erinomaisesti QS World University Rankings by Subject 2017 -vertailussa. Helsingin yliopistosta yksittäisistä tieteenaloista parhaiten menestyi filosofia, joka oli vertailussa sijalla 25. Viestintä oli sijalla 42 ja antropologia 43.

Yksittäisistä tieteenaloista (Subjects) filosofia paransi jo ennestään erinomaista tulostaan, nyt siis 25 ja viime vuonna 30. Vuonna 2014 sijoitus oli 96, joten filosofia on kiivennyt listalla määrätietoisesti ylöspäin.  Englanninkielisen maailman ulkopuolella Helsingin sijoitus on nyt huima 3. https://www.topuniversities.com/university-rankings/university-subject-rankings/2017/philosophy

- Melkein kuin voittaisi olympialaisissa mitalin. Tämä on kiitos onnistuneesta strategiasta tutkimuksen suuntaamisessa ja kansainvälisessä rekrytoinnissa. Rohkea aloitteellisuus kansainvälisillä tantereilla ja loistava joukkuehenki kantavat nyt hedelmää. Kiitos kuuluu tietenkin myös Suomen Akatemian viisaalle huippuyksikköpolitiikalle, sanoo akatemiaprofessori Uskali Mäki.

- Ja onhan Helsingissä valtavan vahva kansainvälisesti näkyvä filosofisen tutkimuksen perintö, jota myös teoreettisen filosofian puolella viljellään, hän jatkaa.

Mäki johtaa maailmankin mittakaavassa harvinaislaatuista porukkaa Unioninkadulla Metsätalossa. Mäen luotsaama yhteiskuntatieteen filosofian huippuyksikkö TINT on nimittäin alallaan maailman suurin ja yleisesti ykköseksi rankattu tutkimuskeskus. TINT tuottaa informaatiota tiedettä koskevan ymmärryksen kohentamiseksi: http://www.helsinki.fi/tint

 - Tarve asiantuntevasti kamppailla tieteen puolesta tulee vain korostumaan. Tämä tarkoittaa, että tieteentutkimuksen tarve kasvaa entisestään. Ei saa unohtaa, että tiede on yhteiskuntaamme voimallisimmin muokkaava hyvin herkästi viritetty instituutio, Mäki sanoo.

 

Viestintä tutkimukseen
keskittynyttä

Viestinnän ja mediatutkimuksen oppiaineet ovat viestinnän professorin Mervi Pantin mukaan usein keskittyneitä käytännön taitoihin, maailmalla ja Suomessa. Sen sijaan viestinnän oppiaineessa Helsingissä opetus on ollut teoriaan ja tutkimukseen fokusoitunutta – viestintä on tutkimusintensiivinen oppiaine, jossa kaikki opettajat tutkivat.

Toinen tärkeä syy menestykseen on Pantin mukaan viestinnän oppiaineen kansainvälisyys. Vuodesta 2009 oppiaineessa on ollut Helsingin sanomain säätiön rahoittama kansainvälinen maisteriohjelma Global media and communication. Ohjelma on tuonut nimekkäitä ulkomaisia tutkijoita opettamaan kursseja, useita vierailijoita vuosittain.

 - Tämä on epäilemättä vaikuttanut viestinnän oppiaineen maineeseen, kuten myös muu aktiivinen opetus- ja tutkimusyhteistyö. Toisaalta useilla opettajilla on laajat henkilökohtaiset kansainväliset verkostot ja erilaisia kansainvälisiä yhteistöitä, mukaan lukien julkaisuja, Pantti toteaa.

 

Antropologian kV-näkyvyys
menestyksen taustalla

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian professorin Sarah Greenin mielestä antropologian kansainvälinen näkyvyys ja tunnettuus ovat nostaneet tieteenalan rankkausta ( nyt 43. ) Helsingin yliopistossa. Näkyvyyden ohella Green painottaa toimintaa kansainvälisten kolleegojen kanssa.

- Säännöllisen aktiviteetin luonti, tutkijoiden tuominen tänne Helsinkiin, on yksi avaintekijä. Tietysti myös julkaisut kv-journaaleissa, konferensseihin osallistumiset ja yhteistyö tutkimuksessa ovat tärkeitä asioita.

Green korostaa myös elävän tutkijaympäristön ja säännöllisen tutkijavaihdon muodostumisen merkitystä Helsingille.

- Myöskään mentorointia nuoremmille tutkijoille ei saa missään nimessä unohtaa, Green toteaa.  

Rankingissa mukana
46 tieteenalaa

Rankingissa oli tänä vuonna mukana 46 tieteenalaa. Helsingin yliopistossa näistä opetusta annetaan 33 alalla

QS:n tieteenalamääritykset perustuvat artikkelien ja muiden julkaisujen julkaisualustojen luokituksiin eli lähinnä Elsevierin englanninkielisille lehdille määrittämiin luokituksiin. Nämä tieteenalaluokitukset eivät vastaa Helsingin yliopiston tiedekuntia, oppiaineita tai muita tieteenalaluokituksia.   

Tieteenalakohtaiset tulokset perustuvat neljään eri osatekijään: 74 000 tutkijalle ja 40 000 työnantajalle tehtyihin mainekyselyihin, Elsevierin Scopus -tietokannan viittausindekseihin ja sekä h-indeksiin, joka yhdistää samanaikaisesti julkaisumäärän ja niiden sitaatioiden avulla lasketun vaikuttavuuden.   

Katso lisää: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/helsingin-yliopisto-24-alalla-maailman-sadan-parhaan-joukossa

 

Lisätiedot:

Uskali Mäki
uskali.maki@helsinki.fi

Mervi Pantti
mervi.pantti@helsinki.fi

Sarah Green
sarah.green@helsinki.fi