Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa on vuosina 2016-2017 toteutettu tai valmisteilla 52 rekrytointia, joka on peräti noin 15 prosenttia koko opetus- ja tutkimushenkilöstöstä. Rekrytointien taustalta löytyy lähinnä tiedekunnan tarve täyttää vapautuvat tehtävät.

Rekrytoinneista 16 on toteutettu ja 13 rekrytointiprosessia on käynnissä. Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella muun muassa valtio-opissa on käynnissä ruotsinkielisen professorin rekrytointi. Virkaa pitkään hoitanut Jan Sundberg jää loppuvuodesta eläkkeelle. Myös käytännölliseen filosofiaan ja taloushistoriaan ollaan rekrytoimassa professoria.

Sosiaalitieteiden laitoksella on puolestaan menossa neljän professuurin täyttö: yhteiskuntapolitiikan, sosiologian, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön.

Lisäksi rehtori on antanut luvan tiedekunnalle käynnistää kahdeksan uutta tehtävää, joista kuusi on professuureja. Tämän lisäksi on vielä noin 15 rekrytointia tulossa.

Runsaiden rekrytointien taustalla on tiedekunnan tarve täyttää vapautuvat tehtävät.

- Niitä vapautuu runsaasti ennen kaikkea siksi, että suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Joissakin oppiaineissa vaihtuu tulevina vuosina lähes koko opetushenkilökunta juuri eläköitymisten seurauksena, kertoo varadekaani Juri Mykkänen Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta.

Toinen keskeinen syy rekrytointien taustalla on tiedekunnan hyvä menestys ulkoisen rahoituksen hankkimisessa. Kyse on siis tutkimusprojekteista, joihin voidaan palkata ainoastaan määräaikaisia tutkijoita.

- Jonkin verran asiaa selittää myös tiedepolitiikka ja siihen liittyvä profiloituminen ja tehtävien avaaminen osin Suomen Akatemian tukemana uusille alueille, Mykkänen valottaa.

Normaali käytäntö, mutta runsas
eläköityminen poikkeuksellista

Tiedekunnassa kyse on aivan normaaleista tehtävien täyttämisestä. Se, että eläköitymisiä on runsaasti, on  historiallisesti tarkasteltuna poikkeuksellista.

Tiedekunta on pyrkinyt olemaan aktiivinen nimenomaan kansainvälisissä rekrytoinneissa.

- Uusia ulkomaalaisia opettajia nähtäneen kuluvan vuoden aikana muutamia entisten lisäksi. Kansainvälisyyttä edistetään myös kutsuprofessuurein, Mykkänen kertoo.

Esimerkiksi maailman siteeratuimpiin kulutusyhteiskunnan tutkijoihin kuuluvan Frank Trentmanin (Birkbeck College, University of London) kanssa tiedekunnalla on jo alustava sopimus osa-aikaisesta professuurista.

Tutkimuksen turvaaminen
tavoitteena

Tiedekunnasta tähdennetään, että yliopiston tiukassa taloustilanteessa kyse ei ole vastavirtaan kulkemisesta, vaan tarpeesta turvata yhteiskuntatieteellisen opetuksen ja tutkimuksen tulevaisuus Helsingin yliopistossa.

- Teemme tiedekunnassa sen, mikä on välttämätöntä, jos haluamme säilyttää hyvän maineemme, tehdä korkeatasoista tutkimusta ja olla myös yhteiskunnallisesti relevantteja. Ulkoisen rahoituksen hankkiminen on keskeisessä osassa. Sen voi nähdä sijoituksena tulevaisuuteen, koska perusrahalla tapahtuva kasvu ei nykyoloissa ole mahdollista, Mykkänen muistuttaa.

 

Lisätiedot:
Juri Mykkänen
juri.mykkanen@helsinki.fi