Vuoden Tiedekynä -voittaja Anna-Maria Tapaninen tarttuu ikäepäilyn kulttuuriin maahanmuuton hallinnassa

Koneen Säätiön 25 000 euron suuruisen Vuoden Tiedekynä -palkinnon saa tänä vuonna sosiaali- ja kulttuuriantropologian dosentti Anna-Maria Tapaninen artikkelillaan Rajalla laboratoriossa: iän arviointia, iän määrittämistä ja ikämääräyksiä, joka on ilmestynyt Tiede & Edistys -lehden numerossa 3/2018.

Artikkeli käsittelee iän määrittämistä tilanteissa, joissa turvapaikkaa hakevilta nuorilta puuttuvat luotettavina pidetyt asiakirjat. Anna-Maria Tapaninen osoittaa, kuinka viranomaiset kohtelevat epävarmaa tietoa iästä täysin varmana tietona, vaikka ikäanalyysit ovat kiistanalaisia ja niihin liittyy suurta tulkinnanvaraisuutta. Iän määrittelystä onkin tullut yksi työkalu Suomen tiukan turvapaikkapolitiikan noudattamisessa. Tiedekynä-palkinnon saajan valitsi 14 ehdokkaan joukosta emeritaprofessori Riitta Jallinoja.

Iän arvioinnista ei ole aiemmin julkaistu yhteiskuntatieteellisiä tutkimuksia Suomessa eikä muuallakaan vaan ainoastaan kapea-alaisia selvityksiä. Artikkeli perustuu monipuoliseen haastatteluaineistoon ja kirjallisiin lähteisiin. Tapaninen on haastatellut maahanmuuttoviranomaisia, oikeushammaslääkäreitä ja geneetikkoja, kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita ja asianajajia sekä asianosaisia. Lisäksi hän on tutkinut hallinnollisia dokumentteja ja oikeuden päätöksiä.

Aluksi Tapaninen tarkastelee DNA-analyysin ja lääketieteellisen iänmäärityksen roolia nykyisessä Suomen maahanmuuttopolitiikassa. Sen jälkeen hän pohtii iän arvioinnissa tavoiteltavan tiedon luonnetta ja todistusvoimaa sekä käsittelee DNA-analyysiä, röntgenkuvausta ja silmämääräistä iän arviointia. Lopuksi kirjoittaja pohtii iän määrittämisen muuttumista ikämääräykseksi käyttämällä nuorten itsensä kehittämää käsitettä sekä sen seurauksia nuorille turvapaikanhakijoille.

Tapaninen tuo esiin, miten ikäanalyysien tulosten epävarmuus jää viranomaisten päätöksenteossa sivuun ja näyttöä pidetään objektiivisena tietona. Iän epäily aiheuttaa yksin tulleille nuorille suuria paineita.

Anna-Maria Tapaninen on sosiaali- ja kulttuuriantropologian dosentti Helsingin yliopistossa. Väiteltyään sosiaaliantropologian ajalta hän on tutkinut lasten anonyymiä hylkäämistä laitoksiin 1800-luvun Euroopassa.  Viime vuosina hänen tutkimuksensa ovat käsitelleet bioteknologioiden käyttöä siirtolaisuuden hallinnassa. Tällä hetkellä hän tutkii yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottamista.

Lue lisää Koneen Säätiön sivuilta