Tiedejulkaisemisen uudet tuulet: sukupolvet kohtaavat Politiikka-lehden juhlaseminaarissa

Tieteellinen julkaiseminen on vuosikymmeniä nivoutunut yhteen julkisuuden ja yhteiskunnan kanssa. Valtiotieteellisen yhdistyksen toimittaman Politiikka-lehden juhlavuosi huipentuu 19. joulukuuta 60-vuotisseminaariin, joka pohtii tieteen ja politiikan kautta menneitä vuosikymmeniä ja tulevia haasteita. Tilaisuudessa neljä eri vuosikymmenenä toiminutta päätoimittajaa avaa ja analysoi kutsumansa vieraan kanssa päätoimittajakaudellaan runsaasti esillä ollutta yhteiskunnallista ilmiötä.

Tieteellisen tiedon välittäminen yhteiskuntaan helpottuu, kun avoin julkaiseminen valtavirtaistuu. Politiikka-lehden juhlavuoden viimeiset numerot julkaistiin jo suoraan avoimina journal.fi-palvelussa ja paperilehti siirtyy neljä sähköistä numeroa kokoavaksi vuosikirjaksi 2019. Lehden pitkään valmisteltu digiharppaus lisää tavoitettavuutta ja läpinäkyvyyttä.

- Avoimen julkaisemisen kehittäminen on kotimaisen ja kansainvälisen tiedekentän suurimpia haasteita, valtiotieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Emilia Palonen korostaa.

 Hän muistuttaa, että kansallisen tason ratkaisuista ja yhdistysten jäsenten jäsenmaksuinnosta on kiinni lehtien taloudellinen tulevaisuus avoimen tieteen kaudella.

- Luotamme siihen, että kansallinen yhteisrahoitteinen malli, kuten Kotilava-hanke tuo tutkimustiedon avoimeksi ja sekä päätöksentekoon että käytäntöihin eri aloille. Samalla tavalla toivomme, että yhdistyksen jäsenet löytävät avoimesti saatavilla olevat lehdet ja maksavat jäsenmaksunsa, Palonen muistuttaa.

Tilaisuuden moderaattorina toimiva Helsingin yliopiston yliopistonlehtori ja Politiikka-lehden päätoimittaja Hanna Wass muistuttaa, että politiikassa on uuden ohella aina mukana vanhoja ja lainattuja elementtejä.

- Tuomme lehdessä ja tilaisuudessa esille, mitä politiikan tutkimuksen viime vuosikymmenet tarjoavat kaoottiselta tuntuvan nykytilan ymmärtämiseen, Wass sanoo.

Tutkijoiden mukaan elämme vaaliyllätysten aikakautta.

- Se, miten politiikan tutkijat osasivat taannoin ennakoida omaa tai nykyistä poliittista ja yhteiskunnallista tilannetta, on yksi keskiviikon kantava keskustelujen teema, Wass toteaa.

Tilaisuuden keskustelupareina Politiikka-lehden entiset päätoimittajat kohtaavat aikalaistoimijat teemalla mitä oletimme silloin ja mitä tiedämme nyt? Päätoimittajista keskustelemassa ovat emeritus professori Heikki Paloheimo, johtaja Teija Tiilikainen, dosentti Petri Koikkalainen ja vastaava päätoimittaja kaudella 2017-18 tutkija Jenni Rinne.
 

Ohjelma:

Politiikka – avoin lehti

60-vuotisjuhlaseminaari

Aika: keskiviikko 19.12. kello 15–18

Paikka: Arkadiankatu 23 H (sisäpiha), Helsinki

15:00–15:15 Valtiotieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Emilia Palonen: 60-vuotias Politiikka-lehti avautuu

15:15–17:15 keskusteluparit, moderaattorina Politiikka-lehden päätoimittaja Hanna Wass

15:15–15:45 päätoimittaja 1983, 1991–1992 Heikki Paloheimo & Jukka Rislakki: Onko Suomi vakoilemisen arvoinen?

15:45–16:15 päätoimittaja 1995–1996 Teija Tiilikainen & Tuija Brax: Kuinka EU-jäsenyys mullisti Suomen valtioelinten välisen vallanjaon?

16:15–16:45 vastaava päätoimittaja 2017–2018 Jenni Rinne & Tuija Brax: Puhutaanko eduskunta pyörryksiin?

16:45–17:15 päätoimittaja 2009–2010 Petri Koikkalainen & Anders Blom: Miten Suomesta tuli Suomi Oy Ab?

17:15–18:00 seurustelua ja kevyttä tarjoilua

 

Tervetuloa,

Valtiotieteellinen yhdistys, valtiotieteellinen tiedekunta ja Ulkopoliittinen instituutti

 

Lisätiedot:

Hanna Wass, Politiikka-lehden  päätoimittaja

valtio-opin yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

050-3363512, hanna.wass@helsinki.fi, @hanna_wass

 

Emilia Palonen, valtiotieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja

valtio-opin yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

050-4482878, emilia.palonen@helsinki.fi, @epalonen