Pohjoismainen projekti tutki hallinnollisten seuraamusmaksujen oikeusturvatakeita

Hallinnollisten seuraamusmaksujen määrä on kasvanut voimakkaasti eri pohjoismaiden lainsäädännössä. Hallinnolliset seuraamusmaksut liittyvät usein viranomaisvalvontaan. Seuraamusmaksuja ovat esimerkiksi pysäköintivirhemaksu, öljypäästömaksu ja kilpailulaissa tarkoitettu seuraamusmaksu. Seuraamusmaksut ovat luonteeltaan hallinnollisia seuraamuksia, mutta niissä on myös rikosoikeudellisen rangaistuksen piirteitä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Euroopan unionin tuomioistuin ovat siksi korostaneet sitä, että seuraamusmaksuja määrättäessä samoin kuin niitä koskevassa muutoksenhaussa on tärkeä noudattaa myös rikos- ja rikosprosessioikeudesta esille nousevia vaatimuksia. Mitä nämä vaatimukset ovat ja miten niitä on noudatettava, on tutkittu pohjoismaisessa tutkimushankkeessa Administrativa sanktionsavgifter, jonka tutkimusraportti on nyt julkaistu.

Tutkimushankkeessa on kartoitettu hallinnollisia seuraamusmaksuja koskevia eurooppaoikeudellisia oikeusturvatakeita ja selvitetty niiden toteutumista pohjoismaisten oikeusjärjestysten tasolla, Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tarkastelu koskee hyvän hallinnon ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia kuten osapuolten yhdenvertaisuutta (equality of arms), asianosaisen oikeutta tulla kuulluksi ja saada perusteltu päätös sekä tuomioistuimeen pääsyä (access to court). Näiden lisäksi rikosprosessuaalisista menettelytakeista nousevat esille erityisesti puolustautumisoikeudet (rights of defence), syyttömyysolettama, itsekriminointisuoja sekä kaksoisrangaistuksen kielto.

Tutkimuksessa arvioidaan, että hallinnollisia oikeusturvatakeita on perusteltua noudattaa osin tarkemmin kuin hallinnossa yleensä, kun taas rikosprosessuaaliset vaatimukset eivät tule sovellettaviksi samalla tavoin täysimääräisesti kuin rikosasioiden ydinalueella.  Tutkimusraportissa tuodaan esiin myös sellaisia periaatteellisia lähtökohtia, joita tulisi ottaa huomioon seuraamusmaksuista säänneltäessä, ja esitetään konkreettisia ehdotuksia kansallisen lainvalmistelun pohjaksi.

Tutkimuksen ovat toteuttaneet professori Leena Halila ja tohtorikoulutettava Veronica Lankinen Helsingin yliopiston oikeustieteellistä tiedekunnasta sekä yliopistonlehtori Annika K. Nilsson Upsalan yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Tutkimushankkeen rahoittajia ovat olleet Pohjoismaiden ministerineuvosto, Teollisuuden ja Työnantajain (TT) -säätiö, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö sekä Suomen oikeusministeriö. Tutkimusraportin on julkaissut Pohjoismaiden ministerineuvosto. Raportti on avoimesti saatavilla.

Linkki tutkimusraporttiin

Lisätiedot:

Veronica Lankinen
veronica.lankinen@helsinki.fi

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta