Yliopistonlehtori Emilia Palosen johtaman Tietopyörre: Kulttuuripopulismi Euroopan polarisoituneissa yhteiskunnissa ja politiikassa (WhiKnow) –hankkeen monisukupolvinen ja tieteidenvälinen tutkimusryhmä tutkii polarisaatiota nyky-yhteiskunnissa, joissa niin sanottu tiedon pyörre sekoittaa median, politiikan ja tieteen rajoja. Hankkeessa käytetään teoreettista ja vertailevaa empiiristä tutkimusta, jossa yhdistyy big data, kvalitatiivinen ja kokeellinen tutkimus sekä mediaetnografia. WhiKnow tutkii miten sosiaalisen median hypet, välittäjät tai merkitystenluojat tuottavat samastumisia ja tunteita ja affekteja polarisaatiossa.
Hankkeessa luodaan aineisto sosiaalisesta mediasta, jotta voidaan selvittää mitä polarisoituu, missä ja miten keväällä 2019 (EP: n vaalit, Brexit). Hankkeessa tehdään myös etnografista tutkimusta polarisoituneissa yhteiskunnissa Euroopassa. Tätä seuraa tunteiden kokeellinen analyysi ja teoreettisesti informoitu tutkimus median, politiikan ja korkeakoulujen diskurssien sekoittumisesta sekä tunteiden, huumorin, populismin, transnationalismin ja anti-intellektualismin rooleista näissä prosesseissa. Hankkeen rahoitus on 485 639 euroa.
Ketkä äänessä terveyskeskusteluissa?
Professori Esa Väliverrosen johtamassa hankekokonaisuudessa asiantuntijuuden rakentuminen: julkinen keskustelu terveydestä selvitetään, ketkä ovat äänessä kun puhutaan rokotuksista ja terveellisestä ravinnosta, miten näitä aiheita kehystetään ja argumentoidaan ja miten eri keskustelijat liittoutuvat? Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten keskustelut siirtyvät sosiaalisen median areenoilta perinteiseen uutismediaan ja päinvastoin. Hankkeen tavoitteena on ymmärtää asiantuntijuuden murrosta jälkimodernissa yhteiskunnassa. Helsingin yliopiston osuus hankekokonaisuudessa on 405 615 euroa.
Tutkijoiden mukaan asiantuntijoita haastetaan yhä useammin julkisuudessa. Tämä näkyy erityisesti rokotuksiin ja ravitsemukseen liittyvässä keskustelussa. Haastajina ovat muun muassa itseoppineet bloggarit, julkkikset, ravintoterapeutit tai kuntovalmentajat. Ilmiö on tutkijoiden mukaan kiinnostava erityisesti Suomessa, jossa kattavat rokotusohjelmat sekä terveellinen koulu- ja työpaikkaruokailu ovat kansallisia menestystarinoita. Kansainväliset kulttuurivirtaukset, elämäntapojen yksilöllistyminen ja median murros vauhdittavat tieteen kyseenalaistamista ja asiantuntijoiden kritiikkiä.
Mediaympäristön muutos keskiössä
Viestinnälliset oikeudet digitaalisessa murroksessa -hankkeessa tutkitaan median digitaalista murrosta kansalaisten viestinnällisten oikeuksien näkökulmasta ja etsitään ratkaisuja uuden mediaympäristön tuomiin sananvapauden, mediajulkisuuden ja julkisen keskustelun ongelmiin. Hankkeessa selvitetään, miten mediaympäristön muutos on haastanut vakiintuneita teoreettisia ja oikeudellisia näkemyksiä. Konsortion osahankkeessa on mukana akatemiatutkija Juha Pekka Herkman valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Osahankkeen rahoitus on 480 987 euroa.
Teoreettisen ja käsitteellisen analyysin lisäksi hankkeessa selvitetään, miten kansalaiset ja mediajulkisuuden keskeiset toimijat hahmottavat nykyisen tilanteen ja millaisia viestintäpoliittisia näkemyksiä ja ideoita heillä on viestinnän sääntelystä nykyisessä digitaalisessa mediaympäristössä. Viestintä- ja oikeustiedettä yhdistelevä monitieteinen hanke tekee myös käytännön ehdotuksia viestinnän oikeudellisesta ja muusta sääntelystä.
Politiikan viestinnän ongelmiin tartutaan kaikukammioilla ja polarisaatiolla
Kaikukammiot, asiantuntijat ja aktivistit: Medioituneen politiikan verkostot -hankkeessa 21 vuosisadan globaalit trendit ovat yhdessä mediamaiseman teknologisen ja organisatorisen muutoksen kanssa haastaneet demokratioiden kyvyn muotoilla poliittisia vastauksia monimutkaisiin ongelmiin. Projekti tarkastelee näitä poliittisen kommunikaation ongelmia ilmastonmuutoksen - systeemitason poliittisen pulman - kautta. Hanke tarttuu politiikan viestinnän ongelmiin kaikukammioiden ja polarisaation kautta. Konsortion osahankkeessa on mukana Tuomas Ylä-Anttila valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Osahankkeen rahoitus on 313 973 euroa.
Tutkimalla valtavirtamedian, sosiaalisen median ja poliittisen päätöksenteon tasoja ja mieltämällä nämä kaikki verkostoiksi hanke avaa mahdollisuuden uudenlaiseen tapaan käsitellä viestintäympäristön monimukaisia kytkentöjä. Monitasoinen verkostoanalyysin avulla saadaan näiden elementtien suhteista ja niiden muodostaman viestintäjärjestelmän dynamiikasta tarkempi ja dynaamisempi tilannekuva.
Nelivuotisten hankkeiden johtajista 36 prosenttia naisia
Media ja yhteiskunta –akatemiaohjelman hankkeita rahoitetaan yhteensä kahdeksalla miljoonalla eurolla. Rahoitus alkaa ensi vuoden alussa ja päättyy vuoden 2022 lopussa. Rahoitusta saa kaikkiaan 22 hanketta, joissa on mukana myös konsortioiden osahankkeet. Hankkeiden johtajista naisia on 36 prosenttia. Aiehakuun jätettiin 159 hanketta, joiden johtajista naisten osuus oli 43 prosenttia.
Media ja yhteiskunta -akatemiaohjelma uudistaa suomalaisen yhteiskunnan tutkimusta tuomalla yhteen eri tutkimusaloja ja lähestymistapoja ja kytkemällä ne ajankohtaiseen, yhteiskunnallisesti ratkaisevan tärkeään tematiikkaan. Ohjelman monitieteinen lähestymistapa pyrkii tunnistamaan, analysoimaan ja selittämään aiheeseen liittyviä yhteiskunnallisia käsitteitä, ilmiöitä ja kehityssuuntia – sekä avaamaan ratkaisujen ja yhteiskunnallisten valintojen horisontteja.