Symposiossa keskustellaan, miten Suomessa voitaisiin tukea julkisen sektorin toimenpiteiden kehittämistä ja tutkimista hyödyntäen käyttäytymistieteitä ja testausta esimerkiksi kenttäkokein. Yksi pääpuhujista on Centre for Behaviour Change -keskuksen (University College London) johtaja, professori Susan Michie. Hän osoittaa, kuinka ongelmien ja niiden keskeisten vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen käyttäytymisnäkökulman kautta edesauttaa potentiaalisesti vaikuttavien ratkaisujen innovoimista.
Ihmisten käyttäytymiseen vaikuttaminen on avainasemassa puhuttaessa lähes kaikesta yhteiskunnassamme.
- Yksilön ja yhteiskunnan kannalta suotuisaan käyttäytymiseen ohjataan eri tavoin: Perinteisimmät ja käytetyimmät tavat ovat olleet tiedon lisääminen, taloudellisten kannustimien käyttö ja viime kädessä regulaatio, sanoo apulaisprofessori Nelli Hankonen Helsingin yliopistosta.
Uusimman tutkimustiedon valossa ohjausta voitaisiin tehostaa enemmän. Käyttäytymiseen liittyvää tietoa on jo paljon, ja sitä osataan tuottaa yhä laadukkaammin.
- Tästä huolimatta yhteiskunnan ohjaus perustuu useimmiten vanhentuneeseen ihmiskuvaan ja virheelliseksi osoitettuihin oletuksiin. Hukkaamme siis olemassa olevaa tietoa ja kykyä, Hankonen kertoo.
Monissa maissa hyödynnetään käyttäytymistietoa yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa
Useat maat hyödyntävät yhä enemmän käyttäytymistietoa valtiovallan toimenpiteiden suunnittelussa. Moniin maihin on perustettu valtionhallinnon yhteyteen yksiköitä, jotka mahdollistavat käyttäytymistaloustieteen ja myös muun käyttäytymistieteellisen tiedon tehokkaan käytön julkishallinnossa. Niiden tehtävänä on ratkoa yhteistyössä muiden ministeriöiden ja virastojen kanssa yhteiskunnallisia haasteita.
- Ne ovat myös tuottaneet merkittäviä säästöjä julkistaloudelle.
Hankosen mukaan Suomessa ei toistaiseksi juurikaan hyödynnetä käyttäytymistietoa politiikkatoimien suunnittelussa. Käyttäytymistietoon perustuva suunnittelu ja arviointi kuitenkin helpottaisi resurssien viisasta ja vastuullista käyttöä.
- Näin voitaisiin tunnistaa tehokkaat toimet, joihin kannattaa satsata, ja ne toimet, joilla ei ole toivottuja vaikutuksia. Pitäisi satsata vaikuttaviin keinoihin, jotka suunnitellaan ihmisten käyttäytymisen ymmärtämisestä lähtien, ja tehdä päätöksiä tietoon perustuen, Hankonen toteaa.
Tapahtuma on täynnä, mutta suurin osa symposiumista striimataan.
Lisätiedot:
Nelli Hankonen
puh. 02941 24895
nelli.hankonen@helsinki.fi, käyttäytymistietoon perustuva politiikka (Behavior Change Science & Policy) -hankkeen johtaja
Käyttäytymistietoon perustuva politiikka (Behavior Change Science & Policy) -hanke on Suomen kulttuurirahaston Argumenta-hanke, jonka tarkoituksena on luoda tieteidenvälistä keskustelua ajankohtaisista aiheista, tukea eri toimijoiden välisen verkoston syntymistä sekä luoda käytännön työkalupakki käyttäytymistiedon paremmaksi hyödyntämiseksi hallinnossa.
Lisätietoa ihmislähtöisistä ohjauskeinoista:
- European Commission (2016): Behavioural Insights Applied to Policy - European Report 2016
- OECD / Behavioural Insights (2017)
- OECD: Behavioural Insights and Public Policy Lessons from Around the World
- Centre for Behaviour Change, University College London