Kasvatustieteelliseen tiedekuntaan kolme uutta professoria

Kasvatustieteellisen tiedekunnan uudet professorit valittiin kesän kynnyksellä. He ovat Minna Autio, Raili Hildén ja Mirjam Kalland. Uutisessa uudet professorit kertovat taustastaan ja tavoitteistaan.

Minna Autio

Minna Autio valittiin kotitaloustieteen ja kotitalousopetuksen professoriksi. Koulutukseltaan hän on maatalous-metsätieteen tohtori. Hän on myös kuluttajaekonomian sekä kotitaloustieteen dosentti. Autio on opettanut kulutus- ja kotitalouskursseja Viikin kampuksella 20 vuoden ajan, jossa hän toimi kuluttajaekonomian yliopistonlehtorina vuosina 2006–2018. Hänet valittiin Opettajien akatemiaan vuonna 2014.

Autiota kiinnostaa opiskelijoiden tietokäsitysten kehittyminen opintojen aikana eli se, miten tieteellinen ajattelu kehittyy jo opintojen alkuvaiheessa.

– Kandi- ja maisteritutkielmien tekeminen on haastavin ja tärkein oppimisen paikka tutkinnoissa. Uusille kandiopiskelijoille olen kertonut heti syksyllä, että teoriaa ja tiedettä rakastamalla valmistuu takuuvarmasti, Autio toteaa.

Uuden tehtävän haasteet

Uudessa tehtävässä Autiota kiinnostaa erityisesti kuluttaja- ja kestävyyskasvatuksen tutkiminen ja kehittäminen.

– Olen taustaltani myös nuorisotutkija, joten kasvavan sukupolven taloustaidot ovat aina olleet mielenkiinnon kohteenani.

Aution toinen keskeinen, kiehtova tutkimuskohde on kotitalouden toiminta ja toiminnot, sillä kodeissa tapahtuu yhä enemmän sellaisia aktiviteetteja, jotka kuuluivat aikaisemmin julkiseen piiriin, kuten työ, majoituspalvelut tai vaikkapa verkko-ostaminen. Samalla julkinen tila tarjoaa uudenlaisia kokemisen paikkoja, kuten taloyhtiön kerhotilojen monikäyttöisyys tai yhteiskäyttöiset sähköautot. Yksityisen omistamisen muodot ja taidot ovat murroksessa. Ekologinen kestävyys vaatii resurssien fiksumpaa käyttöä.

Autio on pohtinut viime aikoina palvelukasvatuksen ideaa: kotitaloudet hallinnoivat vakuutus-, turva- ja rahoitussopimuksia sekä hankkivat yhä enemmän palveluja markkinoilta sekä toimivat itse palveluntarjoajina.

Yhdessä oppiminen (co-learning) on keskeinen teema uusien liiketoimintaekosysteemien kehittämisessä.

– Olenkin iloinen, että saan työskennellä kasvatustieteilijöiden kanssa oppimistutkimuksen ytimessä. Tieteenala tarjoaa työvälineitä lasten, nuorten ja aikuisten ihmisenä kasvamisen ymmärtämiseen, mikä vahvistaa omaa ymmärrystäni ilmiöstä. Pääsen siis itsekin uuden oppijaksi.

Raili Hildén

Kielididaktiikan uusi apulaisprofessori Raili Hildén on koulutukseltaan kasvatustieteen tohtori. Hän on myös kielitaidon arvioinnin dosentti.

Hildén on toiminut koko tähänastisen työuransa Helsingin yliopistossa kieltenopettajien kouluttajana, ensin ruotsin kielen lehtorina harjoittelukoulussa (1982-2000) ja sittemmin vieraiden kielten didaktiikan yliopistonlehtorina (2001-5/2018).

– Väitöstutkimukseni käsitteli suullisen kielitaidon arviointia, ja dosentuurini ala on kielitaidon arviointi, Hildén kertoo.

Hildén on koordinoinut kielenopetuksen kehittämishankkeita sekä kotimaassa että ulkomailla ja osallistunut opetusuunnitelmaperusteiden laadintaan ja yhteisten eurooppalaisten taitotasojen soveltamiseen suomalaiseen kielenopetukseen. Ylioppilastutkintolautakunnan ja sen puheenjohtajiston jäsenenä hän kehittää digitaalisia kielikokeita vastaamaan nykyaikaista viestinnällistä kielitaitokäsitystä.

Uuden edessä

Uudessa tehtävässään kielididaktiikan apulaisprofessorina hän katsoo, että soveltavan tieteenalan, kuten kielididaktiikan, yhteiskunnallinen tehtävä on tarjota tutkimuksen tukea arkiseen opetustyöhön eri koulutusmuodoissa ja –tasoilla. Toisaalta tiede ammentaa tutkimusaiheensa elävän opetustodellisuuden päättymättäömästä liikkeestä.

– Tätä teorian ja toiminnan liittoa haluan edistää. Tavoitteeni on lisätä tutkijoiden ja käytännön opetustyössä toimivien kohtaamisia seminaareissa, konferensseissa ja verkostoissa.

Hän pyrkii lähentämään eri uravaiheissa olevia kieltenopettajia keskenään ja rohkaisemaan heitä verkottumiseen ja kokemusten vaihtoon aineiden ja kulttuurien välillä.

Hildén haluaa päivittää kielididaktiikan tieteenalan vastaamaan yhä kansainvälistyvän, digitaalistuvan ja kulttuurisesti haastavan toimintaympäristön tarpeita. Opettajien pedagogisten opintojen aikana luodaan kielenopettajan työn didaktinen perusta ja tutkimuksellinen ote siihen. Tiedekuntien välisellä yhteistyöllä innostetaan didaktisesti suuntautuneisiin opinnäytetöihin ja rekrytoidaan jatko-opiskelijoita niiden pariin.

Tällä hetkellä Hildén tutkii arviointia, suullisen kielitaidon ja opetussuunnitelman perusarvojen ja periaatteiden toteutumista. Lähitulevaisuudessa perustettava kielididaktinen tutkimusryhmä toimii avoimesti uusia avauksia etsien lähitieteiden (nykykielet, soveltava kielentutkimus), didaktisten asiantuntijaryhmien (äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä, muut oppiaineet ja koulutukset) ja muiden sidosryhmien (Opetushallitus, Ylioppilastutkintolautakunta, Suomen kieltenopettajien liitto) kanssa.

Kielididaktinen tutkimusryhmä lisää ja elävöittää  kansainvälisiä tutkimus- ja opetusyhteyksiä  asiantuntijavierailuin sekä osallistumalla tarkoituksenmukaisessa määrin koulutusvientiin.

Mirja Kalland

Mirjam Kallandista uutinen ruotsinkielisillä sivuilla.

Lue lisää aiheesta: Opetus ja opiskelu