Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on valinnut rahoitettavaksi 53 akatemiahanketta, joista neljä tuli valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Rahoituksen saivat yliopistotutkija Mikko Aaltonen, sosiologian emeritusprofessori Pekka Sulkunen, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja valtio-opin professori Åsa von Schoultz. Hankkeiden rahoitettava kausi on 01.09.2018 - 31.08.2022.

Krimonologian ja oikeuspolitiikan instituutissa työskentelevän Mikko Aaltosen hanke kantaa nimeä Sosiodemografisten tekijöiden yhteys rikosuriin Suomessa 1987-2015 (CRIMCAR). Tutkimusprojektin tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa siitä, miten rikosurat ja niiden yhteys sosiodemografisiin tekijöihin on muuttunut vuosina 1987–2015, sekä tarkastella huono-osaisuuden vaikutusta rikollisuuteen ja rikosseuraamusten vaikutusta myöhempään huono-osaisuteen modernien kvasikokeellisten tutkimusasetelmien avulla. Analyysit perustuvat kolmeen laajaan rekisteriaineistoon. Pääasialliset rikosvasteet perustuvat ainutlaatuiseen tuomiotietokantaan, joka kattaa kaikki rikostuomiot vuodesta 1977 lähtien.

Pekka Sulkusen hanke Rahapelaamisen poliittinen talous: Arvon kierrätys ja etunäkökulmat  keskittyy rahapeleillä luodun arvon kierrättämiseen eri edunsaajille, ja tähän prosessiin liittyviin etunäkökulmiin. Tutkimuksessa kysytään kuinka paljon lisäarvoa pelaaminen tuo eri toimijoille Euroopassa, kuinka se kierrätetään eri sidosryhmille ja vaikuttaako saavutettujen etujen suojelu näihin prosesseihin. Näihin kysymyksiin vastataan vertailemalla rahapelaamisen poliittista taloutta seitsemässä Euroopan maassa ekonometrisen datan, virallisten dokumenttien ja asiantuntijahaastattelujen avulla. Tulokset auttavat ymmärtämään rahapelituottojen tärkeyden Euroopan taloudelle sekä millaiset eturistiriidat voivat vaikeuttaa rahapeliongelmien vähentämistä.

Teivo Teivaisen hanke kantaa nimeä Demokraattinen päätöksenteko poikkikansallisissa yhteiskunnallisissa liikkeissä: Edustamisen politiikka Maailman sosiaalifoorumissa. Projekti tutkii uudenlaisten maailmanpoliittisten toimintojen syntyä. Mistä on kyse, kun poikkikansallisia yhteiskunnallisia liikkeitä aletaan mieltää poliittisiksi toimijoiksi? Keitä ne edustavat ja miten? Hankkeessa tutkitaan erityisesti sellaisia tilanteita, joiden toimijat väittävät hylänneensä edustukselliset periaatteet. Projektin empiirisenä pääkohteena on Maailman sosiaalifoorumi, joka uuden vuosituhannen toistaiseksi tärkein kansalaisliikkeiden yhteenliittymä. Projekti tarjoaa käytännön panoksen myös uusien demokraattisten toimintamallien luomiseen.

Åsa von Schoultzin ruotsinkielinen hanke on nimeltään Partiintern konkurrens - Den försummade dimensionen av val, joka tarkoittaa Puolueiden sisäinen kilpailu - vaalien laiminlyöty ulottuvuus. Projektin tavoitteena on selittää miksi kansalaisia edustaa tietyn tyyppiset politiikot. Ruotsinkielinen hankekuvaus kuuluu seuraavasti: Politikens personifiering, som innebär större fokus på individer snarare än på partier som helhet, har blivit mer märkbar de senaste decennierna i parlamentariska demokratier. Denna trend har inverkat på relationen mellan medborgare och politiska partier. Syftet med forskningsprojektet är att förklara varför medborgarna representeras av vissa typer av politiker. För att svara på denna fråga analyseras strategier och beteende bland tre centrala aktörer inom den representativa demokratin: partier, kandidater och väljare. The finländska valsystemet med öppna listor tillåter att studera 1) partiers nomineringsstrategier, 2) kandidaters strategier i kampen on personliga röster och 3) väljarnas strategier då de väljer mellan kandidater på partilistor.

 

Rahoitusta reilulla 24 miljoonalla eurolla

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan valitsemia akatemiahankkeita rahoitetaan noin 24,4 miljoonalla eurolla. Pääsääntöisesti nelivuotiset hankkeet käyttävät rahoitusta tutkimusryhmän jäsenten palkkoihin, tutkimuskuluihin sekä kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Akatemiahankkeet ovat kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan tärkein rahoitusmuoto tutkimuksen vaikuttavuuden ja uudistumisen varmistamiseksi, ja toimikunta käyttääkin vuosittain noin puolet käytettävissään olevasta tutkimusrahoituksesta akatemiahankkeisiin.

Hakemukset arvioitiin kansainvälisistä asiantuntijoista koostuvissa arviointipaneeleissa. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen alan paneeleissa hakemuksia arvioi 164 eri maista tulevaa asiantuntijaa. 

 

Lisätietoja: http://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Tiedotteet1/2018/suomen-akatemia-rah...

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka