Elämä kilpailuyhteiskunnassa tarkoittaa ympäristön kannalta yhä merkittävimpien päätösten tekoa yrityksissä ja taloudellisten tavoitteiden pohjalta. Yksityisen ja julkisen rajaa on yhä vaikeampi tunnistaa – siksi tarvitaan uudenlaista ympäristön sääntelyä ja standardeja.

– Yritystoiminnassa tavoitellaan taloudellista kestävyyttä, joka voi toteutua vain, jos paikallisyhteisöt hyväksyvät sen toiminnan, jolla liikevoitto tuotetaan, huomauttaa Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko.

­ – Taloudellinen kestävyys tarvitsee tueksi sosiaalista ja ympäristöllistä kestävyyttä. Toisinaan puhutaan sosiaalisesta toimiluvasta.

Ympäristönsuojeluun ei riitä pelkästään lainsäädäntö, vaan yrityksillä on yhä enenevissä määrin omaa sääntelyä ja omia standardeja, jotka ohjaavat toimintaa kohti kestävää kehitystä.

– Sääntely tarkoittaa jonkin sääntelijän pyrkimyksiä ohjata sääntelyn kohteena olevan tahon toimintaa. Ympäristösääntelyä on näin ollen myös esimerkiksi yritysten itsesääntelyssä. Ympäristölainsäädäntö on keskeinen, mutta vain yksi osa ympäristösääntelyä, selventää Kokko.

Käytännön päätöksenteossa merkittävää on yhteiskunnan ympäristönsääntelyn kokonaissysteemin tunteminen itsesääntelyineen ja lainsäädäntöineen. On tunnistettava avainkäsitteet, ympäristöperusoikeuden merkitys, ympäristönsuojeluperiaatteet sekä keskeiset sääntelyn keinot ja standardit.

Ympäristönsuojelussa tärkeää on kansainvälinen yhteistyö

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen huolestuttavat ympäri maailmaa. Ympäristöoikeuden avulla pystytään kuitenkin vaikuttamaan maapallon ilmaston ja luonnon kehitykseen.

Keskeistä on kansainvälisen yhteistyö sopimuksineen sekä  säädökset EU-tasolla ja Suomessa. – Näitä kaikkia sääntelytasoja tarvitaan, eivätkä vapaaehtoiset toimet pelkästään riitä, vaan yhteisöjen itsesääntelyn ohella perinteinen lainsäädäntö on välttämätöntä, toteaa Kokko.

Yhteisöjen itsesääntelyn ohella perinteinen lainsäädäntö on välttämätöntä

Euroopan unionissa pyritään ympäristönsuojelun korkeaan tasoon ja kestävään kehitykseen. Sen lisäksi, että kehitys on kestävää taloudellisesti, pitää sen olla kestävää myös sosiaalisesti ja ekologisesti.

– Kestävää on sellainen kehitys, joka tyydyttää nykyhetkessä elävien ihmisten tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa, Kokko sanoo.

Sääntely sovittaa yhteen erilaisia näkökulmia

Sääntelyä pitää voida käyttää eri tavoin. Julkishallinnolle se on instrumentaalinen väline, jolla pyritään toteuttamaan ympäristöpolitiikkaa, mutta ympäristöoikeudella on myös muita tehtäviä. Sen avulla esimerkiksi kaavoituksessa sovitetaan yhteen eri toimijoiden intressejä. Tuomioistuimet antavat myös omistajille, toiminnanharjoittajille ja naapureille oikeusturvaa ja selvittävät ympäristöön liittyviä konflikteja.

– Suojelun ohella hyvien toimintaedellytysten takaaminen on tärkeää: ympäristöoikeuden järjestelmän pitää olla koherentti ja selkeä – tarvitaan myös keinoja erilaisten näkökulmien yhteensovittamiseen, toteaa Kokko.

Ympäristöoikeuden tutkimus ja menetelmät ovat monipuolistuneet.

– Ympäristöoikeuden tutkiminen ja kehittäminen ole enää pelkästään laintulkintaa, vaan myös ihmisten käyttäytyminen kiinnostaa ja se miten ympäristösääntelyn avulla pystytään vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen, hän lisää.