OSMO-hanke Euroopan yhteisellä asialla

3.10.2018
Äskettäin julkaistussa EASACin (European Science Advice Council) raportissa ollaan huolissaan Euroopan maaperän kestävyydestä. Ruralia-instituutissa ollaan pyritty vastaamaan EASACin esittämiin haasteisiin jo vuodesta 2015 alkaen OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeella.

Maaperä ja sen toiminnot heikkenevät maailmanlaajuisesti. Tämä kehitys edistää ilmastonmuutosta ja on myös itsenäinen riski biodiversiteetille, ihmisten terveydelle sekä ekosysteemipalveluille. EASACin raportissa hahmotetaan Euroopan mahdollisuuksia maaperän suojeluun sekä ehdotetaan Euroopan komissiolle sekä EU:n jäsenvaltioille toimenpiteitä maaperän heikkenemisen estämiseksi.

Ruralia-instituutissa ollaan pyritty vastaamaan EASACin esittämiin haasteisiin jo vuodesta 2015 alkaen OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeella, jossa käytännön maatiloilla on selvitetty maan kasvukunnon puutteita monipuolisesti, kehitetty viljelijöiden käyttöön soveltuvia kasvukunnon tutkimusmenetelmiä ja testattu kasvukuntoa parantavien toimien vaikuttavuutta.

Käytännön viljelijät keskeisessä roolissa

Maan kasvukunnon paraneminen tehostaa ravinteiden ja muiden tuotantopanosten käyttöä ja pienentää ympäristökuormituksen riskiä, lieventää kuivuuden haittoja sekä parantaa viljelyn kannattavuutta. Sään ääriolosuhteissa hyvän kasvukunnon merkitys vielä korostuu.

- Peltomaa on monimutkainen järjestelmä, jonka kokonaisvaltainen hallinta vaatii viljelijältä uudenlaista osaamista sekä uusia työkaluja ja käytäntöjä. Huomasimme, että Suomessa ei ole vielä syntynyt kattavaa verkostoa, joka tukisi viljelijää näiden ongelmien käytännön ratkaisussa, OSMO-hankkeen projektipäällikkö Jukka Rajala sanoo.

Hankkeeseen osallistuu kahdeksan koetilaa Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta. Käytännön tilakokeissa selvitetään tehokkaita keinoja kasvukunnon kohentamiseen eri tuotantosuunnilla, maalajeilla ja muokkaustavoilla. Koetiloilta saatua ja ulkomailta kerättyä uutta tietoa jalostetaan osaamiseksi viljelijäosaamisryhmien avulla pellonpiennar- ja koulutuspäivillä.

Osaamisryhmissä viljelijät kokoontuvat oppimaan maan kasvukunnosta ja sen kehittämisestä. Kokoontumisten perusteella osallistujat tekevät yksilöllisen maan kasvukunnon hoitosuunnitelman tilalleen. Lisäksi hankkeen tuloksena syntyy laajempaan käyttöön tarkoitettu kasvukunnon hoidon työkalupakki.

Maan hyvästä kasvukunnosta hyötyvät kaikki

Pellon kasvukunnon parantamisen edellytyksenä on ensisijaisesti sen puutteiden kattava lohkokohtainen kartoittaminen ja sopivien kasvukunnon hoidon yhdistelmien käyttäminen. Maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseksi tarvitaan useiden erilaisten toimien samanaikaista käyttämistä.

- EASACin tiedotteessa tarkasteltiin maaperän tilaa ja ongelmia yleisellä tasolla, mutta ratkaisut on löydettävä lohko- ja tilatasolta. Esimerkiksi viljelykierron monipuolistamisella ja kasvipeitteisyyden lisäämisellä saavutetaan hyötyjä viljelijälle, maaperälle ja ilmastolle useimmilla suomalaistiloilla, mutta kierto on sovitettava tilan lohkoihin ja viljelijän tavoitteisiin. Suomessa vesitalous on keskeinen tekijä sekä eloperäisten maiden hiilivaraston säilyttämiselle että kivennäismaiden hiilivaraston lisäämiselle. Yleisten tarkastelujen lisäksi kaivataan käytännönläheistä ja soveltavaa tiloilla tapahtuvaa tutkimusta, sanoo OSMO-hankkeessa yliopistotutkijana työskentelevä Tuomas Mattila.

OSMO-hankkeessa julkaistuja raportteja:

Mattila T.J. ja Rajala J.: Kationinvaihtokapasiteetin määritys ja käyttö viljavuusanalyysin tulkinnassa. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 179. 36 s. 2018.
Tuomas J. Mattila ja Jukka Rajala: Miten vältän maan haitallisen tiivistymisen maatalousrenkaiden avulla? Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 175. 45 s. 2018.
Tuomas J. Mattila ja Jukka Rajala: Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon? Havaintoja kahdeksalta tilalta Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta. Helsingin yliopisto, Ruralia instituutti. Raportteja 171. 36 s. 2017.

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta toteuttavat Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa sekä ProAgria Länsi-Suomi. Hanketta ovat rahoittaneet Varsinais-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020, Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksella, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, viljelijät sekä Luomusäätiö ja Rikalan Säätiö. Hanke päättyy v. 2018 lopussa.

Lisätietoja:
Jukka Rajala, erikoissuunnittelija, OSMO-hankkeen projektipäällikkö
Ruralia-instituutti
Puh. 044 303 2210
Sähköposti: jukka.rajala@helsinki.fi

Tuomas Mattila, yliopistotutkija OSMO-hankkeessa
Ruralia-instituutti
Puh. 040 7432 412
Sähköposti: tuomas.j.mattila@gmail.com

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys