Itämeri on meille monella tavalla elintärkeä: meri toimii liikkumisväylänä, merestä saadaan ruokaa ja sen rannoilla asutaan. Meren tila vaikuttaa Suomen talouteen ja suomalaisten hyvinvointiin. Itämerta on tutkittu pitkään ja sen hälyttävä tila on tunnistettu jo vuosikymmenten ajan.
Itämeren suojelu on rannikkokaupunkien, yritysten ja tutkijoiden yhteinen missio, ja sen edistämiseksi työskentelee laaja joukko kansallisia ja kansainvälisiä tahoja, Helsingin yliopisto mukaan lukien.
Yhteistyö sidosryhmien kanssa on hedelmällistä
Itämeren suojelun ekonomian professori ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan varadekaani Kari Hyytiäinen kertoo, että yhteistyö Helsingin kaupungin ja muiden sidosryhmien kanssa on ollut tiivistä ja monipuolista. Professuuri on Helsingin kaupungin lahjoittama ja sen tavoitteena on tuottaa ajankohtaista tutkimusta ja tietoa Itämeren suojelun taloudellisista kysymyksistä päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle. Professuuri on merkittävä yhteistyön muoto Helsingin yliopiston ja kaupungin välillä.
Kari Hyytiäinen tuo tutkimuksen näkökulmaa kaupungin asiantuntijaverkostoihin ja toimii aktiivisesti Turun ja Helsingin kaupunkien Itämerihaaste-aloitteessa sekä Itämeripaneelissa, joka kommentoi ajankohtaisia vesien suojeluun liittyviä kysymyksiä.
Kaupungilla ja muilla sidosryhmillä on iso rooli opetusyhteistyössä, jonka Hyytiäinen toivoo jatkuvan tulevaisuudessakin. Asiantuntijat tuovat vierailuluennoillaan käytännön ongelmia pohdittavaksi maisteriopiskelijoille, jotka käsittelevät haasteita kurssitöissään ja esittävät niihin sopivia ratkaisuja.
Opiskelijapalaute on ollut positiivista ja yhteistyö hyödyttää kaikkia: opiskelijat pääsevät kokeilemaan käytännössä työelämän taitoja ja yhteistyöhön osallistuvat kaupungit ja yritykset saavat tutkimukseen nojaavaa tietoa ja ideoita, joita ne voivat hyödyntää omassa päätöksenteossaan.
Professuuriin liittyy myös tutkimusyhteistyötä Helsingin kaupungin ja muiden sidosryhmien kanssa. Hyytiäisen yksi tutkimuskohteista on vesistöihin nojaava luontomatkailu, jota muun muassa tarkasteltiin Helsingin alueen sinisen matkailun tulevaisuuden näkymiin keskittyvissä työpajoissa. Pajoissa matkailualan toimijat hahmottelivat, miten megatrendit ja mahdolliset tulevaisuuden yhteiskunnalliset muutokset vaikuttaisivat vesistöihin perustuvaan luontomatkailuun.
Itämeren suojelussa tutkimusyhteistyötä tehdään toimialojen ja maiden rajojen yli. Hyytiäinen on tyytyväinen eri alojen edustajien monitieteelliseen yhteistyöhön sekä kansainväliseen toimintaan muiden Itämeren alueen maiden kanssa. Tärkeitä kumppaneita ovat monet Ruotsin, Tanskan, Puolan, Saksan, Venäjän ja Baltian maiden yliopistot ja tutkimuslaitokset.
Helsingin yliopisto on Suomen suurin monitieteinen Itämeri-tutkimuksen keskus.
Itämeren suojelu vaatii pitkäjänteisyyttä
Itämeren suojelussa on kuitenkin paljon haasteita. Itämeri on herkkä häiriölle jo ominaisuuksiensa takia: Itämeri on matala ja sen vesi vaihtuu hitaasti. Toisaalta ihmisten aiheuttamat ympäristömyrkyt, ravinnekuormitus ja muoviroskat muodostavat ongelmavyyhdin, jota on hidasta korjata. Lisäksi Itämerellä täytyy varautua ja pyrkiä ennakolta estämään tulevaisuuden mahdollisiin uhkia, kuten öljyonnettomuuksia.
Hyvä uutinen on, että kansalaiset, tutkijayhteisö ja päätöksentekijät tunnistavat Itämeren suojelun tärkeyden ja siihen panostetaan laajasti. Kari Hyytiäinen korostaa, että vaikka ilmastonmuutos ja muun maailman tapahtumat vaikuttavat Itämeren suojelun haasteisiin, on Itämeri edelleen mahdollista palauttaa hyvään tilaan.
– Kyllä se on edelleen omissa käsissä – sekä Suomen että muiden Itämeren maiden. Ympäristötavoitteet voidaan saavuttaa pitkällä aikavälillä ja pitkäjänteisellä työllä, Hyytiäinen vakuuttaa.
Katso videokooste Tiedekulman Itämeri käy kuumana-tilaisuudesta (19.3.2020)
Tutustu Environmental and Resource Economics-tutkimusryhmään