Kirjoittaja: Tuomas Äystö
Tammikuu
Jo edellisvuoden puolella alkanut keskustelu erilaisista koronarajoituksista hallituksen esityksen mukaisesti puhuttivat eduskunnassa. Esimerkiksi sivistysvaliokunta pohti asiaa uskonnollisten tilojen näkökulmasta.
Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) kertoi Facebook-sivullaan kääntyneensä ortodoksiksi.
Kirkko ja kaupunki -lehden kolumnisti ja pastori Kari Kuula julkaisi kirjoituksen, jossa hän rinnasti tehotuotantoeläinten olot keskitysleireihin ja tuomitsi lihansyönnin. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK uhkasi kirjoittajaa ja lehteä oikeustoimilla, mitkä eivät toteutuneet. Päätoimittaja Jaakko Heinimäki kuitenkin poisti kolumnin ja pahoitteli sen julkaisemista. Lisäksi viisi piispaa irtisanoutui kirjoituksen sisällöstä.
Tuomiokapituli totesi, että Ilmajoen seurakunnan jumalanpalveluksessa sai esittää poliittisesti kantaaottavan laulun. Seurakunnan jumalanpalveluksessa oli vuonna 2020 esitetty Anna-Mari Kaskisen runoon ”Ei ole vieraslajia” sävelletty laulu. Teksti oli kannanotto ilmajokisen perussuomalaiskansanedustaja Juha Mäenpään vuonna 2019 esittämään vieraslajikommenttiin.
Helmikuu
Kirkko ja kaupunki -lehti kirjoitti, että puoluerekisteriin pyrkivän äärioikeistolaisen Sinimustan liikkeen puheenjohtaja Tuukka Kuru on vanhoillinen luterilainen, joka kuuluu kirkosta irtaantuneeseen Lähetyshiippakuntaan. Toisaalta Sinimusta liike identifioituu nettisivuillaan luterilaisuuden lisäksi myös suomenuskoon.
Mari Leppänen vihittiin Turun ensimmäiseksi naispuoliseksi piispaksi.
Maaliskuu
Hallitus antoi esityksen tilapäisistä liikkumisrajoituksista, joka ei kuitenkaan edennyt laiksi asti. Esityksessä yksi sallittu poikkeus olisi ollut ”yksilöllinen sielunhoidollinen tapaaminen uskonnollisen yhteisön edustajan kanssa”.
Uskonnollisten yhteisöjen toiminta suhteessa koronarajoituksiin herätti keskustelua mediassa.
Huhtikuu
Oikeusasiamies peräänkuulutti arviointia uskonnollisesta sotilasvalasta luopumista, jossa tulisi käsitellä sitä, että ”onko valtiovallan toiminnassa edelleen perusteltua ylläpitää tietyn tai minkään uskonnon harjoittamiseksi luettavaa seremoniallisuutta, kun tällaisesta valaelementistä on lähes kaikissa muissa yhteyksissä katsottu perustelluksi luopua.”
Päivi Räsänen sai syytteet kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tapaus liittyy vuonna 2019 aloitettuun rikostutkintaan, jossa selvitettiin Räsäsen seksuaalivähemmistöjä koskeneita kirjoituksia.
Helsinkiläisten jäsenosuus luterilaisessa kirkossa putosi alle 50:n prosentin.
Toukokuu
Eduskunnassa keskusteltiin Espoon Kotikirkon huhtikuussa järjestämästä koronarajoitusten vastaisesta jumalanpalveluksesta. Keskustelun käynnisti Räsäsen kirjallinen kysymys.
Aborttilain päivittämiseen tähtäävää OmaTahto2020 -kansalaisaloitetta käsiteltiin eduskunnan lähetekeskustelussa.
Kesäkuu
Sisäministeriö julkaisi raportin uskonnollisten yhteisöjen tilojen turvallisuuden parantamiseksi.
Oikeusministeriö julkaisi selvityksen viharikoksista. Selvityksen mukaan ”uskonto tai elämänkatsomus” on toiseksi yleisin vaikutin (18%) esitutkinnoissa selvitetyissä viharikoksista. Ero on kuitenkin iso tärkeimpään vaikuttimeen, eli etniseen tai kansalliseen taustaan (75%).
Rikoksesta syytetylle Päivi Räsäselle järjestettiin tukimielenosoitus, ja siihen osallistui noin tuhat henkeä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö vaati ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leon johtamaa Karjalan kielen seuraa palauttamaan noin puolet saamistaan avustusrahoista, koska ministeriö katsoo niitä käytetyn sääntöjen vastaisesti.
Kristillisdemokraatit jättivät lakialoitteen, jonka tavoitteena oli mahdollistaa lääkäreille ja hoitajille abortin suorittamisesta kieltäytyminen vakaumuksensa vuoksi.
Heinäkuu
Ex-arkkipiispa John Vikström kertoi haastattelussa, että luterilaisen kirkon tulisi elää ”puoluepoliittisessa selibaatissa”, vaikka yhteiskunnallisiin kysymyksiin tuleekin ottaa kantaa.
Luterilainen kirkko ei enää ollut Helsinki Pride-tapahtuman virallinen yhteistyökumppani, toisin kuin vuonna 2019. Seurakuntatasolla yhteistyötä Pride-tapahtumien kanssa kuitenkin tehtiin.
Perussuomalaiset muodostivat uuden EU-ryhmän muiden laitaoikeistopuolueiden kanssa. Ryhmän perustamisjulistuksessa todettiin, että eurooppalaisen yhteistyön tulisi perustua perinteille, eurooppalaisen historian ja kulttuurin kunnioittamiselle, sekä Euroopan juutalaiskristillisen perinnön arvostamiselle.
Sanan- ja uskonnonvapaus ry perustettiin Räsäsen oikeustapauksen innoittamana. Hallituksessa istuvat mukana muun muassa konservatiivikristillisten piirien vaikuttajat Timo Soini, Tapio Puolimatka ja Santeri Marjokorpi.
Suomen kuvalehti kertoi Suomessa olevan jonkin verran kristillistä koronarokotevastaisuutta, etenkin konservatiivisissa ja karismaattisissa piireissä.
Kokoomuksen kansanedustaja Paula Risikko puhui Kauhavan herättäjäjuhlilla. Hänen mukaansa ”kristittyjä ollaan työntämässä kaappiin samalla kun kaikki muut ovat tulossa kaapista ulos.” Risikko piti tätä vahingollisena ja vääränä, ja totesi myös, että ”poliitikkojen tulee tehdä tämä selväksi ja puhua entistä voimakkaammin positiivisesta uskonnonvapaudesta.”
Elokuu
Opetus ja kulttuuriministeriö käynnisti selvityksen uskonnon ja elämänkatsomustiedon mahdollisista uudistamistarpeista.
Suomen kuvalehti uutisoi kristillisdemokraattien sisäisestä selvityksestä, jonka mukaan puolueväkeä harmitti, miten kaikki huomio kohdistui Räsäseen ja puolue näyttäytyi kovasydämisenä.
Entinen kansanedustaja Timo Soini julkaisi muistelmateoksen Yhden miehen enemmistö (Otava), jossa hän kertoi mm. uskontosuhteestaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi selvityksen eutanasiasta. Selvitys ei ota aiheeseen yksiselitteistä kantaa. Sen mukaan lääkäreillä ja hoitajilla tulisi kuitenkin olla omatuntoonsa eli esimerkiksi uskontoon liittyvä vapaus kieltäytyä eutanasiaan osallistumisesta.
Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli määräsi Kai Sadinmaan menettämään pappisvirkansa. Taustalla olivat Sadinmaan kirkon linjasta poikkeavat opilliset näkemykset. Luterilaisen kirkon pappeja erotetaan harvoin.
Syyskuu
Translain päivittämiseen tähtäävä Oikeus olla -kansalaisaloite eteni eduskuntaan.
Lokakuu
Jenni Haukio piti saarnan lottien satavuotisjuhlamessussa Helsingin tuomiokirkossa.
Tampereen seurakunnat perui suunnitellun osallistumisen Elokapina-mielenosoituksen järjestämän tapahtuman, jonka konseptina oli surusaatto ilmastolle.
Ehjänä syntynyt -kansalaisaloite eteni eduskuntaan. Aloite tähtää niin kutsuttujen eheytyshoitojen kieltämiseen.
Apulaisoikeusasiamies piti ongelmallisena, että ELY-keskus ja TE-toimisto olivat järjestäneet rekrytointitapahtuman seurakuntakeskuksessa.
Marraskuu
Helsingin Sanomat uutisoi, että Räsäsen kansainväliset tulijat hukuttavat Valtakunannsyttäjänviraston viesteihin.
Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi teoksen Tulvia ja tulikiveä — maailmanlopun tematiikka ilmastokeskustelussa, jossa ilmastoliikkeen retoriikka rinnastetaan uskonnolliseen eskatologiaan eli maailmanlopun odotukseen.
Kuusi Yhdysvaltojen kongressin republikaania ilmaisi tukensa Räsäselle, ja vaatii maaltaan toimia uskonnonvapauden turvaamiseksi Suomessa.
Luterilaisen kirkon kirkolliskokous säilytti kirkkolaissa niin kutsutun tunnustuspykälän vastoin eduskunnan näkemystä. Perustuslakivaliokunta oli sillä kannalla, että valtion säätämään lakiin sopii huonosti lause ”kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa.” Kirkolliskokous kuitenkin näki, että lause on kirkon identiteetin kannalta tärkeä. Tapahtumat ovat osa laajempaa kirkkolain uudistusta, keskustelua kirkon ja valtion suhteista, sekä keskustelua kirkon sisäisistä jakolinjoista.
Keskustelu koronapassista jatkui. Aihe konkretisoitui uskonnollisten yhteisöjen kohdalla esimerkiksi Turussa, jossa Mikaelinseurakunta perui joulukonserttinsa, koska perussuomalainen kanttori vastusti koronapassia.
Venäjän ortodoksinen kirkko ja edesmenneen amerikkalaisen saarnaaja Billy Grahamin perustama Decision-lehti osoittivat tukensa Räsäselle.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi noin miljoona euroa avustusta ”uskonnollisten kesätapahtumien järjestäjille, joiden toiminta tapahtuman järjestämisessä on vaikeutunut tai estynyt koronapandemiasta johtuvien rajoitusten ja suositusten vuoksi.” Suurin avustussumma myönnettiin vanhoillislestadiolaisten Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry:lle (721 000 €).
Joulukuu
Perustuslakivaliokunta linjasi, että kirkkotila itsessään ei tee tilaisuudesta uskonnollista. Näin esimerkiksi koulut voivat järjestää joulujuhlia kirkossa.