Tietoa

“Uskonnon paluusta” politiikkaan on puhuttu paljon viime vuosikymmeninä. Vaikka suomalainen politiikka onkin ollut osin sivussa maailmanlaajuisista kehityskuluista, siirtolaisuuden, ihmisoikeuksien, tasa-arvolainsäädännön ja vähemmistöuskontojen laillisen aseman kaltaiset kysymykset ovat palauttaneet uskonnon agendalistalle myös Arkadianmäellä.

Aiempi kansainvälinen uskontoa ja politiikka koskeva tutkimus on painottanut laillisia asiantiloja, niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia, tai survey-pohjaisia asetelmia jättäen itse lainsäädäntöprosessin tutkimuksen pienempään rooliin. Suomen Akatemian rahoittama Politiikan uskonnollinen legitimaatio ja uskonnon poliittinen legitimaatio Suomessa -hanke (LegitRel) tuottaa uutta tutkimustietoa juuri tästä osa-alueesta. Hankkeessa selvitetään, miten uskonto rakentuu puolue- ja eduskunta-aineistoissa, ja miten eduskuntatyö kuvastaa – tai ei kuvasta – äänestäjien käsityksiä uskonnon ja politiikan legitiimistä suhteesta. Hanke kuuluu uskontotieteen alaan, mutta se hyödyntää näkökulmia ja välineitä myös sosiologiasta ja politiikantutkimuksesta.

Hanke keskeisimmät tutkimuskysymykset ovat: (1) miten uskontoa käytetään poliittisten näkemysten legitimoinnissa, ja (2) miten politiikkaa käytetään tietyn tyyppisen uskonnon legitimoinnissa ja de-legitimoinnissa. Se tarkastelee uskonnon rakentumista eduskuntapuolueiden ohjelmissa ja lakialoitteissa, täysistuntokeskusteluissa, sekä äänestäjätiä koskevassa tilastoaineistossa. Analyysissä hyödynnetään siis sekä laadullisia (poliittiset tekstit) että määrällisiä (tilastoaineistot) aineistoja ja tutkimusasetelmia, yhdistellen sisällönanalyysiä, diskurssianalyysiä ja tilastollisia menetelmiä.

Hankkeen johtaja on apulaisprofessori Titus Hjelm Helsingin yliopistosta, ja se on käynnissä 1.9.2020–31.8.2024.