Muinaisen Lähi-idän tutkimus esillä Suomen museoissa 2022

Suomalaisella muinaisen Lähi-idän tutkimuksella on pitkät perinteet, ja alue on kiehtonut suomalaisia tutkijoita ja tutkimusmatkailijoita jo kauan. Alueen historiaa ja yli sata vuotta kestänyttä tutkimusta esiteltiin museoissa kesällä ja syksyllä 2022.

Muinaisen Lähi-idän historiaa ja pitkää tutkimusperinnettä esiteltiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön, Suomen Kansallismuseon ja Keski-Suomen museon kanssa kesällä sekä syksyllä 2022 järjestetyssä Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään-näyttelyssä. 

Näyttely esitteli suomalaisten tutkimusmatkailijoiden ja tutkijoiden 1800-luvulla aloittamaa työtä heidän tarinoidensa ja mukanaan tuomiensa esineiden kautta. Näyttely kokosi ensimmäistä kertaa yhteen suomalaisiin museokokoelmiin kuuluvia esineitä Lähi-idästä. Tavoitteena oli kertoa ja esitellä alueen historian lisäksi suomalaisen Lähi-idän tutkimuksen historiaa, henkilökuvia, nykytutkimusta ja alueen kulttuuriperintöön liittyviä keskeisiä haasteita, kuten muinaisesineiden laitonta kauppaa, nykyisen maankäytön ja rakentamisen vaikutusta sekä sotien ja konfliktien jälkeensä jättämiä jälkiä.

 

Suomalaiset tutkijat Lähi-idässä

Lähi-itä on maatalouden, suurien imperiumien ja kaupunkien, tieteiden ja taiteiden, matematiikan ja tähtitieteen sekä varhaisten kirjoitusjärjestelmien syntyaluetta. Meidän aikaamme on säilynyt esimerkiksi käytäntö jakaa tunti 60 minuuttiin ja ympyrä 360 asteeseen. Alueen kirjoitettu historia alkaa jo noin 3000 eaa. Ensimmäisellä vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua Lähi-itää hallitsi vuorotellen kolme suurta imperiumia: assyrialainen, babylonialainen ja persialainen imperiumi. Maantieteellisesti imperiumit hallitsivat pitkälti Välimeren ja Persianlahden välistä aluetta, mutta laajimmillaan ne kattoivat alueita jopa Intiasta Tonavalle saakka.

Suomalaiset tutkimusmatkailijat ja tutkijat ovat lähestyneet muinaista Lähi-itää muun muassa kielitieteiden, tekstitutkimuksen, antropologian, sosiaalitieteiden ja arkeologian kautta. Näyttelyissä esille nostetut henkilöt ja heidän tarinansa ovat samalla kuvauksia oman aikansa laajemmista teemoista ja 1800-luvulla kasvaneesta kiinnostuksesta muinaista Lähi-itää kohtaan. Tunnettuja suomalaisia Lähi-idän tutkijoita ovat olleet muun muassa nuolenpääkirjoituksiin erikoistunut Karl Fredrik Eneberg, assyriologian professori Knut Tallqvist sekä islamilaiseen kulttuuriin ja Egyptiin tutkimusmatkoja tehnyt Georg August Wallin. Antropologi Hilma Granqvist puolestaan tutki paikallisten naisten elämää Palestiinassa.

 

Esineet kertovat tarinoita kaukaisesta menneisyydestä ja nykyisyydestä

Näyttelyssä esillä olevat esineet kertovat tarinoita muinaisen Lähi-idän historiasta ja ihmisten elämästä. Esineet kertovat myös suomalaisen tutkimuksen historiasta alueella, kuinka Lähi-itä on nähty Euroopassa ja millaiset aiheet ovat olleet tutkijoiden kiinnostuksen kohteina eri aikoina. Kokoelmiin hankitut esineet kertovat siitä innostuksesta, joka heräsi 1800-luvulla sen jälkeen, kun muinaisia kirjoitusjärjestelmiä kuten Mesopotamian nuolenpääkirjoitusta ja egyptiläisten hieroglyfejä oli opittu tulkitsemaan. Alussa kiinnostus keskittyi erityisesti muinaisen Lähi-idän historian ja raamatullisten tapahtumien välisiin yhteyksiin. Eurooppalaiset tutkijat tekivät suuria arkeologisia kaivauksia Egyptissä ja muinaisissa Niniven ja Nimrudin kaupungeissa nykyisen Irakin alueella, mistä löydettiin valtavia määriä erilaisia nuolenpäätekstejä. Ninivestä löydettiin savitauluihin kirjoitettuna esimerkiksi osia Gilgamesh-eepoksesta, joka on yksi maailman vanhimmista kaunokirjallisista teoksista. Nuolenpäätekstejä onkin löydetty monenlaisista esineistä, aina suurista paaseista pieniin muistilapun kokoisiin tauluihin asti. Ne sisältävät erilaisia tekstityyppejä, kuten hallinnollisia tekstejä, kauppaluetteloita, kuitteja, kaunokirjallisuutta ja aivan tavallisten ihmisten välistä kirjeenvaihtoa.

Suomalaisista tutkijoista varhaisin oli Närpiöstä kotoisin ollut Karl Fredrik Eneberg, joka kiinnostui väitöskirjatutkimuksensa jälkeen nuolenpääteksteistä. Hän lähti 1870-luvulla Pariisiin opiskellakseen akkadin ja sumerin kieliä yhden assyriologian tieteenalan perustajista, Julius Oppertin johdolla. Eneberg matkusti myöhemmin Lähi-itään tutkiakseen muinaisten kaupunkien, kuten Niniven, raunioita ja löytääkseen lisää nuolenpääkirjoituksella kirjoitettuja savitauluja. Valitettavasti Eneberg menehtyi ennen kuin hän ehti tehdä omia tutkimuksia alueella. Enebergin tarinan ohella Kansallismuseon ja Keski-Suomen museon näyttelyssä oli esillä useita nuolenpääkirjoituksella kirjoitettuja savitauluja.

Yleinen kiinnostus Egyptin muinaiseen historiaan oli niin suurta, että 1800-luvulla vallalla ollutta innostusta kutsutaankin egyptomaniaksi. Ahvenanmaalainen George August Wallin opiskeli Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa sekä Pietarissa muun muassa arabiaa ja klassillisia kieliä, ja teki tutkimusmatkoja Egyptiin, Lähi-itään ja Keski-Aasiaan. Hän lähetti Suomeen useita esineitä, joista esimerkiksi värikkäästi koristeltu egyptiläinen puinen hauta-arkku oli esillä myös Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään-näyttelyssä.

Varhaisessa tutkimuksessa Lähi-itä nähtiin vastakohtana länsimaiselle sivistykselle, muuttumattomana ja samanlaisena riippumatta alueesta tai kontekstista. Aluetta katsottiin tyypillisesti länsimaalaisesta, kristillisestä näkökulmasta. Nuori tutkija Hilma Granqvist sai väitöskirja-aiheekseen tutkia Palestiinassa Raamatun aikaisia naisia. Hän ymmärsi kuitenkin pian, ettei nyky-yhteisöjä voinut tutkia tai pitää menneisyyden yhteisöjen edustajina. Granqvist päätti ajan tutkimussuuntauksista poiketen tutkia väitöskirjaansa varten paikallisia palestiinalaisia naisia ja asukkaita osana omaa aikaansa ja yhteiskuntaansa. Hänen käyttämäänsä menetelmää kutsutaan nykyään osallistavaksi havainnoinniksi, ja se on yksi antropologian perusmenetelmistä.

Muinaisen Lähi-idän hauras perintö

Näyttelyt toivat esille myös kulttuuriperintöön kohdistuvia haasteita ja riskejä. Kulttuuriperintökohteiden ja esineiden säilymiseen vaikuttavat muun muassa maankäyttö ja rakentaminen sekä konfliktit ja sodat. Esimerkiksi toisen maailmansodan aikana pommituksissa tuhoutui Euroopassa lukuisia museokokoelmia, joiden joukossa myös tuhansia Lähi-idästä hankittuja esineitä. Nykyäänkin muinaisesineet ovat haluttuja keräilykohteita, ja esineiden kauppaaminen sekä ryöstökaivaukset vastaavat markkinoiden kysyntään. Valitettavasti verkossa tapahtuva laiton kauppa on muuttunut yhä helpommaksi ja yleisemmäksi. Esineiden provenienssi eli löytö- ja omistushistoria kertoo esineiden alkuperästä ja esineen kokemista vaiheista löytämisen jälkeen. Ilman selkeää, aidoksi todistettavissa olevaa provenienssia, esineen historiaan voidaan olettaa liittyvän laitonta toimintaa. Museot ovatkin nykyään varovaisia esineiden suhteen, joiden omistushistoriaa ei tunneta hyvin. Kokoelmiin tehdään enää vain harvoin uusia hankintoja, vaikka esineitä aina välillä annetaankin esimerkiksi lahjoituksina tai valtioiden välisinä vaihtoina.

Kiinnostus muinaista Lähi-itää kohtaan on vaikuttanut alueen aineelliseen kulttuuriperinnön hajautumiseen. Lähi-idästä tuotuja esineitä on nähtävillä useissa eri museoissa ympäri maailmaa. Suomalaisiin museoihin sekä yksityiskokoelmiin hankittiin esineitä muun muassa Egyptistä 1800–1900-luvuilla. Esineitä ostettiin sekä museoihin että yksityisiin kokoelmiin, josta ne myöhemmin päätyivät myös eri museoiden kokoelmiin. Esimerkiksi näyttelyissä ensimmäistä kertaa julkisesti esillä olleen kuningas Nebukadnessar II:n nuolenpäämerkeillä kirjoitetun savisylinterin osti aikoinaan Harri Holma 1900-luvun alun Pariisissa. Tämän babylonialaisen sylinterin matkaa alkuperäiseltä löytöpaikaltaan pariisilaiselle kauppiaalle ei kuitenkaan tiedetä. Runsaan kysynnän vuoksi myös erityisesti pienempien esineiden väärennökset ja jäljennökset yleistyivät 1800-luvun lopulla. Muinaisesineitä ja kulttuuriperintökohteita pyritään suojelemaan lainsäädännöllä sekä kansainvälisillä sopimuksilla, kuten esimerkiksi Unescon vuonna 1970 laatimalla yleissopimuksella. Lähi-idän maat myös vaativat yhä voimakkaammin esineiden palauttamista takaisin löytömaahansa.

Suomalainen muinaisen Lähi-idän tutkimus jatkuu yhä muun muassa Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön piirissä, joka tutkii alueen historiaa monien eri näkökulmien kuten digitaalisten menetelmien, verkostotutkimuksen ja arkeologisten kenttätöiden kautta. Viimeisimmät huippuyksikön järjestämät kaivaukset toteutettiin syksyllä 2022 Pohjois-Jordaniassa.

Museonäyttelyn perintöä 2023

Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään-näyttely oli esillä Suomen Kansallismuseossa 19.5.-4.9.2022 ja Keski-Suomen museossa 15.10.2022-1.1.2023. Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikkö on toteuttanut näyttelystä digitaalisen version. 

Digiseikkailu muinaisen Lähi-idän historiaan ja tutkimukseen -virtuaalinäyttelyn tarkoituksena on koota ja tallentaa museoissa esillä olleen näyttelyn materiaaleja ja aineistoja digitaaliseen muotoon avoimesti kaikkien saataville. Sivusto kuvaa yleistajuisesti mutta laadukkaaseen tutkimukseen pohjautuen muinaisten Lähi-idän suurvaltojen elämän eri puolia taloudesta taiteeseen. Näyttely kuljettaa vierailijan aikaan ennen ajanlaskua ja herättää henkiin muinaisen Mesopotamian, Arabian niemimaan sekä Levantin alueen historian ja kulttuurit. Diginäyttely sisältää tekstejä, kuvia, videoita ja linkkejä lisämateriaaliin. Materiaaleihin voi tutustua vapaasti Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön suomenkielisillä verkkosivuilla. Diginäyttelyä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi kulttuuri- ja historiaopetuksessa eri luokka-asteilla. Tavoitteena on ollut luoda monen ikäisille sopiva, mielekäs ja kiinnostava virtuaalinen oppimispaketti, visuaalista aspektia unohtamatta.

Näyttelyn kolme pääosiota – Esineet kertovat tarinoita, Suomalaiset tutkijat ja tutkimusmatkailijat Lähi-idässä sekä Tutustu muinaiseen Lähi-itään – johdattelevat vierailijan matkalle kiehtovaan muinaiseen Lähi-itään, suomalaisten tutkijoiden ja tutkimusmatkailijoiden tarinoihin, ja pohtimaan kulttuuriperintöön liittyviä keskeisiä teemoja. Diginäyttely sisältää myös Nykytutkimus ja opiskelu -osion, jossa esitellään opiskelumahdollisuuksia Helsingin yliopistossa ja Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön tutkijoiden työtä. Sivulle on koottu myös materiaalipaketti, joka tarjoaa monipuolista lisälukemistoa aiheesta kiinnostuneille. Diginäyttelyn kuvagalleriaan on tallennettu kuvia Suomen kansallismuseossa järjestetystä näyttelystä. Kuvagalleriassa on lisäksi linkkejä Kotona kulttuurissa -hankkeen aikana Sketchfab-palvelussa julkaistuihin 3D-malleihin, joiden avulla esinelöytöihin pääsee tutustumaan paremmin tarkastelemalla niitä eri kulmista. Malleja voi myös ladata esimerkiksi 3D tulostamista varten.

Digiseikkailu muinaisen Lähi-idän historiaan ja tutkimukseen -virtuaalinäyttely on avoimesti saatavilla Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön suomenkielisillä verkkosivuilla.  Nuolenpääkirjoituksia sisältäviin savitauluihin ja muihin muinaisen Lähi-idän esinelöytöihin voi tutustua Kotona kulttuurissa -hankkeen aikana tuotettujen virtuaalisten 3D-esineiden avulla Sketchfab -palvelussa. Tervetuloa mukaan!

 

Blogiteksti on laadittu seuraavia lähteitä tiivistäen:

Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään-näyttely. 2022. Suomen Kansallismuseo ja Keski-Suomen museo.

Bonnie, Rick. 2022. Epilogi: Muinaisen Lähi-idän tutkimus Suomessa. Teoksessa Muinaisen Lähi-idän imperiumit – kadonneiden suurvaltojen kukoistus ja tuho (toim. Saana Svärd ja Joanna Töyräänvuori), sivut 244–263. Helsinki: Gaudeamus.