Lasten matemaattisten taitojen kehitys alkaa jo varhain ja nämä taidot ennustavat myöhempää koulumenestystä. Siksi tutkimustemme päätavoitteena on tutkia matemaattisten taitojen kehitystä sekä siihen liittyviä tekijöitä. Tutkimuksen päivässä tutkimuksiaan esittelivät Terhi Vessonen, Anssi Vanhala, Natalia Stalchenko, ja Anne Föhr.
Sanallisten matemaattisten tehtävien ratkaiseminen tarjoaa lapsille mahdollisuuden harjoitella matemaattisten taitojen soveltamista ja yhdistelemistä erilaisiin käytännön tilanteisiin. Monille lapsille sanalliset matemaattiset tehtävät tuottavat kuitenkin haasteita. Onkin tärkeää tarkastella, millaisilla harjoitusohjelmilla lasten sanallisten matemaattisten tehtävien osaamista voidaan tukea.
Tutkimuksessa tarkasteltiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin keinoin sanallisten matemaattisten tehtävien harjoitusohjelmien vaikuttavuutta alakouluikäisillä lapsilla. Harjoitusohjelmien vaikuttavuuden tarkastelun lisäksi tutkittiin sitä, mitkä tekijät (esim. opetustapa, opetusryhmän koko, lasten ikä) voivat muokata harjoitusohjelmien vaikutuksia. Tutkimuksen päivässä esitetyissä alustavissa tuloksissa oli mukana 105 yksittäistä tutkimusta.
Yleisesti ottaen, interventioilla oli keskivoimakas positiivinen vaikutus alakouluikäisten lasten sanallisten matemaattisten tehtävien osaamiseen. Lisäksi havaittiin, että opetustapa muokkasi harjoitusohjelmien vaikuttavuutta. Tarkemmin sanoen, eksplisiittinen opetus oli tehokkaampaa kuin yleisen ratkaisustrategian (esim. lue, suunnittele, ratkaise, tarkista) opettaminen.
Alustavat tulokset osoittavat, että sanallisten matemaattisten tehtävien harjoitusohjelmilla voidaan tukea alakouluikäisten lasten sanallisten matemaattisten tehtävien osaamista. Onkin tärkeää, että näitä tutkimukseen perustuvia harjoitusohjelmia kehitetään ja käytetään lasten taitojen tukemiseksi.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin fyysisen aktiivisuuden, motoristen perustaitojen, toiminnanohjauksen ja varhaisten matemaattisten taitojen kehityksellisiä yhteyksiä varhaiskasvatusikäisillä lapsilla. Tulokset osoittivat, että erityisesti toiminnanohjauksen taidot ovat merkityksellisiä lasten kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta, sillä ne ennustivat niin motoristen taitojen kehittymistä kuin myöhempää varhaisten matemaattisten taitojen osaamista.
Lue lisää tästä tutkimuksesta meidän sivuilta julkaistusta uutisesta tai tutustu aiheeseen tarkemmin alkuperäisestä tutkimusartikkelista.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että kielitaidolla on vahva yhteys matemaattisiin taitoihin. Sekä kielelliset että matemaattiset taidot ovat myös vahvasti sidoksissa toiminnanohjauksen taitoihin, joita pidetään yhtenä selittävänä tekijänä näiden taitojen välisille yhteyksille. Eri taitojen osatekijöiden välisiä suhteita on kuitenkin tutkittu vähemmän varhaiskasvatusikäisillä lapsilla. Varhaiset matemaattiset taidot voidaan jakaa suhdetaitoihin (esim. lukujen ja määrien vertailun sekä luokittelu ja järjestäminen), lukujonotaitoihin (lukusanojen luetteleminen ja laskeminen) ja lukukäsitteiden soveltamiseen. Kielitaidon osatekijöistä, joita yleisesti tarkastellaan samanaikaisesti matemaattisten taitojen kanssa, puolestaan korostuvat puheen ymmärtäminen, sanojen nopea nimeäminen ja kirjainten tunnistaminen.
Alustavat tulokset viittaavat siihen, että nelivuotiaiden suoritus puheen ymmärtämisen tehtävässä ennustaa suhdetaitoja, kun taas kirjainten tunnistaminen ennustaa lukujonotaitoja, ottaen huomioon lähtötason matemaattisissa ja toiminnanohjauksen taidoissa. Vaikka analyysissä otettiin huomioon kaikki kielitaidon osatekijät ja toiminnanohjauksen taidot, ainoastaan nämä kaksi kielitaidon osatekijää ennustivat merkittävästi näitä tiettyjä matemaattisia taitoja. Meneillään oleva pitkittäistutkimus mahdollistaa näiden tekijöiden välisten suhteiden lähemmän tarkastelun ja kehityksen neljän vuoden aikana.
S2-lasten määrä on Suomessa kasvusuuntainen. Tutkimukset osoittavat, että näiden lasten matemaattinen osaaminen kehittyy selvästi heikommin kuin suomen- ja ruotsinkielisten lasten. Tähän vaikuttavat suppea sanavarasto ja heikko kielen ymmärrys, jotka vaikeuttavat matemaattisten käsitteiden omaksumista ja ilmaisua ja voivat johtaa heikompaan asemaan muihin lapsiin verrattuna.
Matemaattisen sanaston hallinnalla on suuri merkitys matemaattisten taitojen kehittymisessä ja myös myöhemmässä akateemisessa menestyksessä. Siksi varhainen tuki on tärkeää. Monikielisyys tuo kuitenkin haasteita arvioinnille. SMST-kuvasanavarastotesti pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen. Testi pyrkii kartoittamaan alle kouluikäisten S2-lasten tarvitsemaa matemaattista sanastoa. Testi on suunniteltu huomioimaan kielelliset haasteet. Se on maksuton ja saatavilla Lukimat-sivustolla. Testissä lapset valitsevat neljästä kuvavaihtoehdosta sen, mikä heidän mielestään sopii parhaiten annettuun sanaan.
Tutkielmassa selvitettiin testin luotettavuutta ja sitä, miten eri tekijät, kuten ikä, sukupuoli, kotikieli ja varhaiskasvatukseen osallistumisen kesto, vaikuttavat matemaattisen sanaston hallintaan. Tulosten perusteella testi osoittautui kohtalaisen luotettavaksi arviointivälineeksi, ja sitä voidaan käyttää muun arvioinnin tukena. Varhaiskasvatukseen osallistumisen keston havaittiin ennustavan kaikkein eniten matemaattisen sanaston hallintaa, kun taas iän vaikutus jäi pienemmäksi. Tyttöjen suoriutuminen oli hieman poikia parempaa, kun taas kotikielellä ei havaittu olevan vaikutusta. Tulokset korostavat varhaiskasvatukseen osallistumisen tärkeyttä matemaattisen sanaston oppimisen kannalta.
Yhteenvetona tutkimus avaa keskustelua siitä, miten kaikki lapset voivat olla samalla viivalla ennen kouluun siirtymistä matemaattisen sanaston hallinnan suhteen, ja edistää käytännöllisten ja luotettavien arviointivälineiden kehittämistä. SMST-kuvasanavarastotestin käyttö laajentaa alle kouluikäisten monikielisten lasten matemaattisten taitojen arviointimahdollisuuksia ja matemaattisen sanaston tietämyksen arviointia.