Kudelmalaiset

Kudelmassa toimii opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita sekä tutkijoita. Tällä hetkellä noin 60-jäseninen tutkimus- ja oppimisverkostomme on jatke ympäristönsuojelutieteen oppiaineessa jo vuosikymmeniä toimineille muille ryhmille. Alla esitellään Kudelman noin 10-henkisen johtoryhmän nykyiset jäsenet sekä muutamia muita aktiivisimpia jäseniä. Esiteltyjen lisäksi Kudelmassa toimii runsaasti muita jäseniä, erityisesti opinnäytetöitään työstäviä opiskelijoita.

Alla olevassa kuvassa parisenkymmentä kudelmalaista viettää vuoden 2018 pikkujouluja.

Kudelma ryhmäkuva

 

MMT Risto Willamo on nykyisin virkeä kuuskymppinen. Ripa on ympäristömuutoksen ja -politiikan yliopistonlehtori. Hänen vuonna 2005 julkaistu väitöskirjansa "Kokonaisvaltainen lähestymistapa ympäristönsuojelutieteessä - Sisällön moniulotteisuus ympäristönsuojelijan haasteena" on eräänlainen kokonaisesitys kokonaisvaltaisesta ajattelusta. Ripa itse on vahvasti pedagogisesti suuntautunut ja rakastaa opettamista ja opiskelijoiden ohjaamista. Yhtenä harvoista hän on saanut kaikki kolme Helsingin yliopiston piirissä jaettavaa suurta opetuspalkintoa (Magister Bonus palkinto 1997, Eino Kaila -palkinto 2006 ja Opettajien akatemian perustajajäsenyys 2013). Hän on myös mm. Helsingin yliopiston Kestävyystieteiden instituutin (HELSUS) jäsen.

 

Anni Kaikko on viimeiset kolme vuotta opiskellut ympäristötieteitä. Kandin tutkinnossaan hän painottaa yhteiskuntatieteellistä näkökulmaa; opintojen keskiössä ovat tähän mennessä olleet ympäristömuutos ja -politiikka sekä sosiaalipsykologia. Kandityössään hän käsittelee kestävää kehitystä. Opinnot jatkuvat Helsingin yliopiston ECGS maisteriohjelmassa. Kudelma on ollut Annille ennenkaikkea syventävä oppimisympäristö kompleksisten ongelmien käsittelyyn ja systeemiseen muutokseen, mikä näkyy myös hänen kandityössään.

 

Charlotta Holmström on ympäristömuutoksen ja -politiikan maisteri. Gradussaan hän kehitti edelleen GHH-viitekehystä ja on toiminut kouluttajana Transformer2030 -opettajien täydennyskoulutushankkeessa. Tutkimuskohteina Charlottaa kiinnostavat erityisesti kestävyyskysymysten kompleksisuus ja kokonaisvaltaisten ratkaisujen etsiminen viheliäisiin ongelmiin.

 

Essi Huotari on väitöskirjatutkija ja jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa Denvi-ohjelmassa. Hän on filosofian maisteri ja luonnontieteiden kandi Ympäristömuutos ja -politiikan pääaineesta. Gradunsa Essi toteutti toimeksiantona Ympäristötiedon foorumille. Työssään hän tutki ympäristötieteen ja päätöksenteon välistä vuorovaikutusta ja rajapintaa sosiaalisella verkostoanalyysillä (SNA). Erityisen kiinnostunut Essi on siitä, miten tutkittua ja kompleksista ympäristötietoa voidaan viedä tietieteestä yhteiskuntaan ja kuinka vuorovaikutuksella voidaan läpäistä erilaisia rajapintoja ja kompleksisuuskynnyksiä sekä saada aikaan muutosta kohti kestävää tulevaisuutta. Näitä aiheilta Essi tutkii vätöskirjassaan ja pyrkii vatsaamaan kysymykseen: ”How to communicate complex environmental  information from science to societies in order to achieve sustainable future?” Kudelman lisäksi Essi vaikuttaa Finterdissin, Suomen tieteidenvälisen seuran, johtoryhmässä.

 

Heidi Lehtiniemi on ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriopiskelija Helsingin yliopistosta. Erityisesti tieteen ja muun yhteiskunnan vuorovaikutussuhde ja muutoksen luominen tieteen avulla kiinnostavat häntä. Kandityönsä hän kirjoitti aiheesta Maailman muuttaminen postnormaalin tieteen avulla - tapausesimerkkinä ilmastonmuutos.

Jaana Laisi (o.s. Keränen) on lääketieteen tohtori ja ympäristötieteiden kandidaatti. Lääketieteen väitöskirjassaan hän tutki suunniteltuun leikkaukseen saapumistavan vaikutuksia leikkauksen onnistumisen kannalta. Työskenneltyään lääkärinä kymmenen vuotta hän lähti opiskelemaan ympäristötieteitä ymmärtääkseen ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin välisiä vuorovaikutuksia laajemmin. Häntä kiinnostaa erityisesti miten ihmisen kokonaisvaltainen kestävä hyvinvointi rakentuu ja miten yhteiskunnan eri rakenteet siihen vaikuttavat. Kudelmassa hän toimii Kestävä hyvinvointi -työryhmän johtajana. Ympäristötieteen kandityössään hän selvitti kompleksisuuskynnyksen käsitteen käyttöä ympäristötieteen kirjallisuudessa, ja jatkaa maisteriopintojaan kestävyystieteen alalla. Kesällä 2020 hän on opettajana mukana Avoimen yliopiston Tieteidenväliset lähestymistavat ympäristökysymyksissä -kurssilla.

 

Laura Kalliokoski on luonnontieteiden kandidaatti ja kestävyystieteen maisteriopiskelija Helsingin yliopistosta. Laura on kiinnostunut erityisesti tieteellisen tiedon asemasta yhteiskunnassa ja tiedeviestinnän merkityksestä kompleksisten kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa.

 

Leena on ympäristönsuojelutieteen maisteri Helsingin yliopistosta. Leena haluaa ymmärtää kestämättömän kehityksen taustalla vaikuttavia paradigmoja eli mentaalimalleja. Leenaa on kiinnostanut kautta opintojen dialektiikka ja mustavalkoiset ajattelutavat, ja hän tekeekin väitöskirjaa kestävyyskysymyksiin liittyvien ristiriitojen taustalla vaikuttavista paradigmoista, erityisesti sisällyttävästä ja poissulkevasta ajattelusta, dialektiikasta ja logiikan laeista. Leena on tohtorikoulutettavana Ympäristöalan tieteidenvälisessä tohtoriohjelmassa (DENVI) sekä opiskelijajäsenenä Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutissa (HELSUS). Leena on lisäksi mukana Transformer2030 -opettajien täydennyskoulutushankkeessa kouluttajana, kehittää kestävän kehityksen lukioprojektikursseja Opiskelijat opettajina -hankkeessa ja toimii Ympäristöasiantuntijoiden osuuskunta Universossa.

 

Annika Nuotiomäki on luonnontieteiden kandi ja maisterivaheen opiskelija ympäristömuutos ja -politiikka -oppiaineessa.  Hänen kandin työnsä nimi oli: "Kuinka tarttua tehokkaasti pirullisiin ongelmiin - määrittelystä päätöksentekoon".  Annika on myös lukenut itsensä maisteriksi  englannin kääntämisestä. Annika suunnittelee aloittavansa jatko-opinnot heti, kun nyt työn alla olevan gradu valmistuu. Gradussaan Annika keskittyy hiilijalanjälkilaskureihin kuluttajakäyttäytymisen ohjaajana. Erityisesti hänen sydäntään lähellä oleva kestävyysteema on “no rebound”, eli kuinka saadaan yksilöt vähentämään kulutustaan ilman, että he lisäävät sitä jollakin toisella elämän alueella.

 

 

Jenni opiskelee Environmental Change and Global Sustainability -maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa ja tekee parhaillaan harjoittelua Kuluttajatutkimuskeskuksella energiamurrokseen liittyvien hankkeiden parissa. Siinä sivussa hän työskentelee myös The Natural Step -konsulttitoimistossa ja nuorten Ympäristöasiantuntijoiden osuuskunta Universossa. Kandityössään Jenni tarkasteli systeemiajattelua työkaluna arkielämän ympäristövaikutusten parempaan ymmärtämiseen. Tämän aihepiirin lisäksi Jenni on innostunut kovasti mm. siitä, miten psykologisen ja käyttäytymistieteellisen tiedon avulla voidaan paremmin ohjata ihmisiä kestävien valintojen tekemiseen.

 

Liisa Kolehmainen on ympäristötieteiden kandi ja opiskelee Helsingin yliopistossa Environmental Change and Global Sustainability-maisteriohjelmassa tieteen ja teknologian tutkimusta sekä kuluttajatutkimusta, ja kirjoittaa graduaan Ympäristötiedon Foorumille tieteellisen tiedon vaikuttavuudesta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Liisa on erityisen kiinnostunut tieteen ja tutkimuksen roolista koko yhteiskunnassa, mutta etenkin politiikassa, moni- ja poikkitieteellisen keskustelun mahdollistavien käsitteistöjen ja mallien kehitystyöstä sekä sosiaalisesta kestävyydestä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Ulla on maisteri Ympäristömuutos ja -politiikka -pääaineesta ja hänen kiinnostuksensa kohdistuu erityisesti arvojen ilmenemiseen ympäristönsuojelussa. Pro gradussaan hän tutki arvopuhetta eduskuntapuolueiden ympäristöpoliittisissa ohjelmissa. Ulla uskoo, että arvot voivat osaltaan tuoda kestävyyskysymyksiä ja niiden ratkaisemista lähemmäs kenen tahansa ihmisen sydäntä, ja niiden tunnistaminen on keskeistä, kun yritetään ymmärtää yhteiskuntamme luontosuhdetta. Kandiopintonsa Ulla teki ympäristöekologian pääaineessa ja onkin kulkenut opinnoissaan vaiheikkaan tieteidenvälisen matkan geologiasta sosiaalipsykologiaan.

 

Vilma Sandström valmistui filosofian tohtoriksi Helsingin Yliopistosta Ympäristötieteistä vuonna 2018. Väitöskirjassaan hän tutki ruoan kansainvälistä kauppaa ja analysoi sen kautta ulkoistettuja ympäristövaikutuksia. Tällä hetkellä hän jatkaa työskentelyä globaalin ruokajärjestelmän kestävyyskysymysten kanssa Aalto Yliopiston Vesi ja Kehitys tutkimusryhmässä. Hänen mielenkiinnon kohteenaan on ruokajärjestelmien kestävyysmuutoksen lisäksi myös muu kokonaisvaltaisuuden tutkimus ja Vilma on ollut Kudelmassa enemmän ja vähemmän aktiivisesti mukana jo sen perustamisesta lähtien.