Taloudellinen kannattavuus

Virikkeiden vaikutusta taloudelliseen kannattavuuteen tutkittiin lihasioilla ja kasvatussioilla.

Lihasioilla verrattiin virikkeiden aiheuttamien kustannusten ja työajan käytön rahallista arvoa hännänpurennan vähenemiseen. Kasvatussioilla verrattiin virikkeiden aiheuttamien kustannusten ja työajan käytön rahallista arvoa siihen, kuinka suuri osa sioista hyväksyttiin ensikkovalinnassa.

Taloudelliset tulokset ovat suuntaa-antavia, koska hännänpurentaan ja ensikkohylkäyksiin vaikuttavat eri sikatiloilla osittain eri tekijät. Saman virikkeen vaikutus tuotannon taloudelliseen kannattavuuteen voi siis olla jossain määrin erilainen eri tiloilla.
Lihasikojen tulokset

Tämän tutkimuksen perusteella näyttää todennäköiseltä, että hännänpurennan vähenemisestä saatava tuottavuuden parannus ei ole niin suuri, että puuvirikkeet maksaisivat itsensä sillä takaisin. Jos tila kuitenkin hakee ja saa EU-rahoitteista hyvinvointitukea, jonka suomalaiset ehdot tämä puuvirikejärjestely täyttää, virikkeiden kustannukset tulevat katetuksi sieltä. Tällöin tuotannon taloudellinen kannattavuus on samalla tasolla, jolla se olisi ilman puuvirikkeitä ja hyvinvointitukea.

Kustannuslaskelma perustuu seuraaviin oletuksiin:

  • Puuta käytetään 20 cm / sika.
  • Puut vaihdetaan uusiin puolen vuoden välein.
  • Ripustusketjut vaihdetaan uusiin viiden vuoden välein.
  • Ketjun tukkuhinta on 1,20 euroa / metri (4 mm pitkälenkkinen kuumasinkitty).
  • Puiden kuljetus metsästä, sahaaminen, poraaminen, ketjujen kiinnitys ja ripustus kymmenen sian karsinaan vie yhteensä 1 tuntia 40 minuuttia (perustuu tutkimuksessa mitattuun työajan käyttöön).
  • Työntekijän työajan hinta tuottajalle, sivukulut mukaan lukien, on 15 euroa / tunti.

Koko karsinassa kuluu tällöin 1,7 tuntia = 25,50 euroa / karsina, ja tämä tapahtuu kahdesti vuodessa. Työmenekki karsinaa kohto maksaa siis 51,00 euroa / vuosi = 5,10 euroa / sikapaikka / vuosi = 1,50 euroa/sika. 

Materiaalin menekki on 4 m ketjua = 4,80 euroa, mikä toistuu kerran viidessä vuodessa. Materiaalikustannukset ovat 0,96 euroa / vuosi / karsina = 0,10 euroa/sikapaikka/vuosi = 0,28 euroa / sika.

Kustannukset yhteensä: 5,20 euroa / sikapaikka / vuosi = 1,78 euroa / teuraaksi menevä sika.

1,80 euroa sikaa kohti

Tutkimuksessa parhaaksi havaitun, tuoreeseen puuhun perustuvan virikkeen kustannus oli noin 1,80 euroa kutakin teuraaksi lähtevää sikaa kohti. Tähän sisältyy materiaalikustannukset ja työajan hinta.
Kasvatussikojen tulokset

Testatulla uudella virikejärjestelyllä päästiin yhtä suureen hyväksymisprosenttiin ensikoiden valintavaiheessa ja samaan määrään lääkkeiden käyttöä. Molemmat täyttävät hyvinvointituen ehdot, ja myös virikkeiden kustannukset olivat lähes samat. Uudessa järjestelyssä mitattu korkeampi hyvinvointi saatiin siis ilman rahallisia lisäkustannuksia.

Kustannuslaskelma perustuu seuraaviin oletuksiin:

  • Kaupalliset purutikut on vaihdettava uusiin puolen vuoden välein (kyseisen tilan kokemus) ja niiden hinta on tukkualennuksella 1,80 euroa / kpl. Tällöin 8 tikkua vuodessa maksaa 14,40 euroa / 10 porsasta = 1,44 euroa / porsas.
  • Muoviputken (halkaisija 2,5 cm) tukkuhinta on 0,58 euroa/metri.
  • Muoviputkivirikkeen sahaamiseen, kokoamiseen ja ripustamiseen menevä työaika on 17 min / virike.
  • Puun käytön kustannukset ovat samat kuin lihasioilla, ks. laskelmaa vasemmalla.

Tällöin muoviputkivirikkeiden kustannus karsinaa kohti on 0,28 työtuntia x 15 euroa / tunti = 4,25 euroa sekä 1,16 euroa materiaalikuluja = 5,41 euroa / 10 porsasta = 0,54 euroa / porsas. Puuvirikkeiden yhteenlasketut kustannukset ovat 1,8 euroa / sika samoin kuin lihasikojen tuloksissa. Uuden järjestelyn kustannukset olivat yhteensä 2,34 euroa / sika. Lihasikojen osakokeen 2 yhteydessä testattiin muovivirikkeitä samoilla sioilla myös välikasvatusvaiheessa, ja sieltä saatu kokemus virikkeenkäyttöaktiivisuudesta viittaa siihen, että kasvatussikojen välikasvatusvaiheen muovivirike on korvattavissa mallilla, jossa muoviputken kulutus on 100 cm / karsina. Tällöin uuden järjestelyn virikekustannukset kasvatussioilla olisivat yhteensä 2,07 euroa / sika.

Tilan normaalissa järjestelyssä on ripustettavaa puuta ja ketjua kolmasosa siitä määrästä, joka oli tutkimuksessa testattavassa virikemäärässä, jolloin tilan normaalijärjestelyn puu- ja ketjukustannus on 0,60 euroa / sika. Tilan normaalijärjestelyn virikekustannukset vieroituksesta ensikkovalintaan olivat yhteensä 2,04 euroa / sika.

Ei lisäkustannuksia

Kasvatussioilla testattu uusi virikejärjestely, joka perustui tuoreeseen puuhun sekä välikasvatusvaiheen kaupallisten purutikkujen korvaamiseen muoviputkilla, ei aiheuttanut lisäkustannuksia verrattuna tilan normaaliin virikejärjestelyyn.
Imevien porsaiden tulokset

Porsituskarsinan virikkeiden vaikutuksesta lihasikavaiheen hännänpurentaan ei vielä ole tarpeeksi tutkimustietoa, jotta sen tuomista mahdollisista taloudellisista hyödyistä voisi tehdä kustannuslaskelmia. Tämä virikejärjestely kuitenkin täyttää hyvinvointituen ehdot, joten kustannusten kattaminen on mahdollista sitä kautta.

Kustannuslaskelma perustuu seuraaviin oletuksiin:

  • Köyttä käytetään 7 m / karsina.
  • Köydet vaihdetaan uusiin jokaisen pahnueen jälkeen.
  • Köyden tukkuhinta on 0,33 euroa / metri.
  • Köysien leikkaaminen ja kiinnitys vie yhteensä 14 min / karsina (tutkimuksessa mitattu ajankäyttö).
  • Työntekijän työajan hinta tuottajalle, sivukulut mukaan lukien, on 15 euroa / tunti.

Työmenekin kustannus on 0,23 tuntia / pahnue x 15 euroa / tunti = 3,5 euroa/pahnue.

Materiaalikulut ovat 2,13 euroa / pahnue.

Kustannukset yhteensä 5,63 euroa / pahnue.

Jos vuodessa on 12 pahnuetta, kustannus on 12 x 5,63 euroa = 67,56 euroa/pahnuepaikka / vuosi.

Jos pahnueesta vieroitetaan 11 porsasta, kustannus on 0,51 euroa / porsas.

0,50 euroa / porsas

Porsituskarsinan köysivirikkeiden kustannus tässä tutkimuksessa testatulla järjestelyllä oli noin 0,50 euroa / porsas. Tähän sisältyy materiaalikustannukset ja työajan hinta.