Tutkimuksen huiput

Kansainvälinen arviointipaneeli arvioi vuonna 2019 Helsingin yliopiston tutkimuksen korkealaatuiseksi ja erittäin vaikuttavaksi. Menestymme väestöpohjaan ja resursseihin nähden erinomaisesti sekä Suomen muihin yliopistoihin nähden että kansainvälisesti.

Tältä sivulta löydät tietoa erilaisista tutkimuksen korkeaa laatua kuvaavista indikaattoreista ja voit tutustua Helsingin yliopiston menestyneimpiin tutkijoihin ja tutkimusryhmiin.

Viimeisin laaja arviointi Helsingin yliopiston tutkimuksen laadusta tehtiin vuonna 2019. Arvioinnin tekivät paneelit, jotka koostuivat kansainvälisistä riippumattomista asiantuntijoista. Niiden arvion mukaan kaikilla Helsingin yliopiston kampuksilla tehdään huippuluokan tutkimusta.

Yksiköt jaoteltiin arviointia varten humanististen tieteiden, yhteiskuntatieteiden, luonnontieteiden ja elämäntieteiden paneeleihin. Arvioinnin tulokset osoittavat, että Helsingin yliopiston tutkimuksen tieteellinen laatu on korkeaa kansainvälistä tasoa. Paneelit arvioivat myös yksiköiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen pääasiassa erinomaiseksi tai erittäin hyväksi.

Suomen Akatemian vuosiksi 2018–2025 valitsemista 12 tutkimuksen huippuyksiköstä seitsemää johdetaan Helsingin yliopistosta.

Vuosina 2018–2025 Helsingin yliopistossa toimivat huippuyksiköt tutkivat syöpää, kantasoluja, matemaattista mallinnusta, avaruutta ja kestävyyttä, tautien genetiikkaa, muinaisia imperiumeja ja eurooppalaisuutta.

Huippuyksiköt ovat oman tieteenalansa kansainvälisessä kärjessä. Huippuyksiköllä on selkeät päämäärät ja yhteinen johto. Kahdeksan vuoden rahoitus mahdollistaa pitkäjänteisen, monimutkaisten aihekokonaisuuksien tutkimuksen.

Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmien tavoite on yhdistää useita tutkimusryhmiä saman aiheen ympäriltä laajoiksi tutkimuskokonaisuuksiksi. Niiden tarkoitus on uudistaa tutkimusta, kehittää tutkimusympäristöjä ja kouluttaa suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin uusia lahjakkaita tutkijoita.

Akatemiaprofessorit ovat oman alansa kansainvälisesti arvostettuja huippuja. Suomen Akatemia nimittää akatemiaprofessorit tehtäväänsä, perustuen heidän todistettuun kykyynsä kehittää tutkimusta ja luovaa tutkimusympäristöä.

Suomen Akatemia nimittää akatemiaprofessoreita vuosittain viiden vuoden määräajaksi. Tällä hetkellä Suomessa on 33 akatemiaprofessoria, joista 16 työskentelee Helsingin yliopistossa.

Yksi arvostetuimmista tutkimuksen rahoittajista on Euroopan Unionin rahoitusorganisaatio Euroopan tutkimusneuvosto (ERC). Sen tarkoitus on edistää monialaisesti tutkimusta pitkäaikaisilla, kilpailuilla tutkimusmäärärahoilla.

ERC jakaa rahoituksia kolmelle pääryhmälle:

  1. lupaaville nuorille tutkijoille (Starting Grant)
  2. 7–12 vuotta tutkimusta tehneille, vakiintuneille tutkijoille (Consolidator Grant)
  3. edistyneille, alansa huipputekijöille (Advanced Grant)

Lisäksi ERC jakaa rahoituksia mm. useiden yliopistojen yhteishankkeille (Synergy Grant) ja tutkimuksen kaupallistamista varten (Proof of Concept).

Helsingin yliopiston tutkijat ovat saaneet yhteensä yli 70 ERC-rahoitusta. Niistä yli 40 ovat tällä hetkellä meneillään olevia hankkeita.

Tieteen laatua ja vaikutusta arvioidaan yhä useammin laskemalla ja analysoimalla tutkijoiden toistensa töihin tekemiä viittauksia, eli siteerauksia. Erityisesti luonnontieteissä ja elämäntieteissä viittausmäärät dokumentoidaan tarkkaan.

Tutkimuksen huippuutta ei voi mitata pelkästään viittausmäärällä, vaikka se on helposti kvantifioitava mittari. Tieteenalansa eniten viitatut tutkijat kuuluvat kuitenkin kiistatta alansa huippuihin.

Strategiakaudella 2017–2020 Helsingin yliopisto profiloituu ja pyrkii vastaamaan neljään suureen haasteeseen:

  • digitaalinen maailma
  • ikääntyminen ja terveys
  • globalisaatio
  • kestävä kehitys

Strategisilla tutkimusalueilla pyritään terävöittämään Helsingin yliopiston tutkimusprofiilia ja ohjaamaan tutkimusta monitieteiseen ja ratkaisukeskeiseen suuntaan. Helsingin yliopiston kolme strategista tutkimusalaa kaudella 2017–2020 ovat

  • elämäntieteet
  • ihmismieli muuttuvassa maailmassa
  • aineen rakenne ja materiaalit

Helsingin yliopisto sijoittuu useimmissa yliopistovertailuissa 50–100 parhaan joukkoon. Kiistellystä luonteestaan huolimatta myös yliopistovertailut kertovat jotain tutkimuksen laadusta ja huippuudesta.

Maailmassa on laskutavasta riippuen noin 18 000–23 000 korkeakoulua, eli maailman yliopistojen joukossa Helsingin yliopisto arvioidaan 0,5 prosentin kärkikastiin.