Maanantaisena iltapäivänä joukko Kulosaaren yhteiskoulun tiede- ja teknologialinjalla opiskelevia lukiolaisia on kokoontunut kuuntelemaan matematiikan professori Samuli Siltasen etäluentoa lääketieteellisen kuvantamisen matematiikasta, eli viipalekuvauksesta.
Siltasen esitys etenee sujuvasti ja esiintymisestä huomaa, että hän on kokenut luennoitsija myös yliopiston ulkopuolella: Luennolla on selkeä rakenne, jota rikkovat sopivasti välikevennykset ja kuulijoita aktivoivat, luennon aiheeseen liittyvät kysymykset. Luentovierailuja eri kouluihin hänellä kertyykin useita vuodessa.
– Kouluvierailuissa parasta on päästä kertomaan lapsille ja nuorille oman alani tärkeistä tuloksista ja todistaa heidän innostustaan. Lapset ja nuoret myös kysyvät vierailuilla hyviä kysymyksiä, jotka ohjaavat tieteellistä ajatteluani uusille urille, kertoo Siltanen.
Siltanen korostaa, että jokaiselle tutkijalle on myös hyödyksi valmistella materiaaleistaan koululaisille ymmärrettäviä esityksiä. Se selkiyttää omaa ajattelua, mistä on hyötyä esimerkiksi artikkelien kirjoittamisessa, konferenssiesitelmiä laatimisessa ja rahoitushakemuksia muotoillessa.
Vaikka luento järjestyykin etäajalle tyypillisesti videoyhteyden välityksellä, osallistuvat opiskelijat aktiivisesti vastailemalla kyselyihin ja kysymällä tarkentavia lisäkysymyksiä.
– Siltasen pitämä luento konkretisoi oppilaille hienosti monia matematiikan tunneilta tuttuja käsitteitä ja aktiivisesta osallistumisesta voi päätellä, että lukiolaiset olivat hyvin kiinnostuneita luennon aiheesta, iloitsee matematiikan ja fysiikan opettaja Saku Snicker luennon päätteeksi.
Yhteistyön muodot luonteva osa opetusta
Vierailijaluennot ovat esimerkki lukio-korkeakouluyhteistyön monista muodoista. Vuonna 2018 voimaan tullut uusi lukiolaki velvoittaa lukiot tekemään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Sen mukaan osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista tulisi järjestää näiden antamaa opetusta hyödyntäen. Kulosaaren yhteiskoulussa yhteistyön korkeakoulujen kanssa on vakiintunut osaksi opetusta.
– Vierailevat luennoitsijat ovat hyvä tapa täydentää omaa asiantuntemusta tietystä kurssin teemasta. Vierailijoiden lisäksi teemme tiettyjen kurssien kohdalla myös sisällöllistä yhteistyötä eri korkeakoulujen kanssa ja poikkeusajan ulkopuolella olemme järjestäneet myös vierailuja esimerkiksi yliopistolle eri tiedekuntiin, täydentää biologian opettaja Päivi Ojala.
Snickerin mukaan sopiva puhuja löytyy usein kurssin aiheen perusteella.
– Usein lähestyn suoraan potentiaalisia puhujia, kuten tutkijoita, ja pyydän pitämään luentoa tiettyyn aiheeseen liittyen. Vierailevat luennoitsijat tuovat paitsi uusia näkökulmia opetukseen myös havainnollistavat lukiolaisille opittujen sisältöjen hyötyä työelämän kannalta, kuten myös Siltasen pitämä luento.
Mielekäs yhteistyö suunnitellaan yhdessä
LUMA Science Helsinki -tutkimusryhmä kehittää Helsingin yliopistolla uusia työtapoja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetukseen ja järjestää matemaattis-luonnontieteellisen alojen tiedekasvatusaktiviteetteja. Professori ja tutkimusryhmän johtaja Maija Aksela kertoo, että lukio-korkeakouluyhteistyön eri muodot tarjoavat lukiolaisille mahdollisuuden tutustua korkeakoulussa opiskeluun.
– Tiedämme tutkimuksen perusteella, että lukio-korkeakouluyhteistyö toteutuu parhaiten silloin, kun se suunnitellaan oppijakeskeisesti tukemaan myös hänen henkilökohtaisia intressejään. Lisäksi yhteistyömuotojen tulisi liittyä lukion opetussuunnitelman perusteisiin. Niinpä niitä kehittäessä on tärkeää kuulla sekä lukiolaisten että opettajien ajatuksia ja tarpeita.
Helsingin yliopistolla on pitkä kokemus etenkin LUMA-aineiden opetukseen liittyvästä yhteistyöstä lukioiden kanssa.
– Olemme tiedekasvatuksessa kehittäneet useita toimivia malleja, jotka rakentuvat yhteisölliselle oppimisen ja osallistavien menetelmien ympärille, kuten etäopintovierailut yliopistolla sijaitseviin luma-aineiden tiedeluokkiin ja kansainvälinen globaaleihin haasteisiin keskittyvä leirimme. Tiedekasvatuksen toimintamuotomme ovat samalla kehittämistutkimuksemme kohteita, selittää Aksela.