Finna Luokkahuoneesta löydät museoiden ja arkistojen kokoamia aineistopaketteja, valmiita tehtäväideoita ja avoimia oppimateriaaleja – kätevästi yhdestä paikasta ja ilmaiseksi. Sisällöt istuvat opetussuunnitelmaan, ja opittavaa riittää eri oppiaineisiin sekä koulutusasteille. Materiaalia on suomeksi ja ruotsiksi. Finna Luokkahuone on opettajille omistettu osa Finna.fi-hakupalvelua.
Ketun ja Pöllön tutkimuksia on 4-8 -vuotiaille suunnattu videosarja, joka innostaa lapsia tarkkailemaan ympäröivää luontoa ja rohkaisee kokeilemaan itse. Videoilla Kettu ja Pöllö tutkivat esimerkiksi leipätaikinan kohoamista, rakentavat ötököitä ja istuttavat siemeniä. Jokaisen videon kautta lapset pääsevät toiminnallisesti tutkimaan lähiympäristöstä löytyviä eliöitä. Videoiden lisäksi kokonaisuuteen kuuluu ohjaajan ohje, joka sisältää tarvikelistat, helpot työohjeet ja vinkkejä tutkimusten tekemiseen. Materiaalien avulla voi järjestää esimerkiksi varhaiskasvatukseen sopivan tiedekerhon ja jokainen video toimii myös itsenäisesti johdatteluna hauskaan tiedetuokioon! Kettu ja Pöllö toivottavat kaikki lapset mukaan tutkimaan!
Materiaali sopii erinomaisesti varhaiskasvatussuunnitelman osa-alueisiin: laaja-alainen osaaminen: ajattelu ja oppiminen sekä oppimisen alue: tutkin ja toimin ympäristössäni
Ohjaajan ohjeesta (PDF) löytyvät tavoitteet, tarvikelistat, työohjeet, vinkkejä ohjaajalle sekä lisätietoa töistä.
Virtuaaliseikkailussa tutustutaan kampuksen tieteenaloihin, opetukseen ja tutkimukseen videoiden, tekstien sekä pienten tehtävien kautta. Opiskelijat voivat joko tutustua tiedekuntaan itsenäisesti tai opettajat voivat käyttää virtuaaliseikkailua osana opintojen ohjausta tai luonnontieteiden kursseja.
Virtuaaliseikkailulla opiskelijat suunnistavat eri kampusrakennusten läpi ja tutustuvat kartalle merkittyihin kohteisiin. Seikkailu on rakennettu kampuksen todellisen pohjakartan mukaan Thinglink-alustalle. Alustalle upotettu video- ja kuvamateriaali tarjoavat mahdollisuuden kurkistaa tiedekunnan tutkimuksen ja opiskelun arkeen ikään kuin oikeassa ympäristössä. Kumpulan kampuksen erityisyydet, kuten kuten kemian erikoislaboratoriot ja kampuksen katolta löytyvä säätutkapallo, tulevat opiskelijoille myös tutuiksi.
Oukka ja Riikkinen ovat pikkiriikkisiä ötököitä. Ne asuvat Mahdottoman Suuren Puun juurella. Olet ehkä joskus kävellyt niiden ohi, ehkä jopa nähnyt niiden puuhailevan ötökkäaskareitaan Puun juurella. Tänään pääset auttamaan Oukkaa ja Riikkistä. Ne ovat nimittäin saaneet tehtäväkseen kartoittaa ympäröivää maailmaa sekä Mahdottoman Suurta Puuta.
Tarinan introvideo näytetään ennen tehtävävideoita. Introvideo sisältää alkutarinan, johon tehtävävideot liittyvät.
Tässä tehtävässä tutkitaan kokoeroja ja perehdytään siihen, miten iso kokonaisuus koostuu pienemmistä osista. Tehtävässä harjoitellaan piirtämistä ja nähdään oma piirustus osana koko ryhmän piirustuksista muodostuvaa kokonaisuutta.
Tässä tehtävässä pohditaan ötököiden kommunikointitapoja ja kokeillaan ohjata kavereita sovittujen komentojen avulla.
Oukka ja Riikkinen ovat pikkiriikkisiä ötököitä. Ne asuvat Mahdottoman Suuren Puun juurella. Olet ehkä joskus kävellyt niiden ohi, ehkä jopa nähnyt niiden puuhailevan ötökkäaskareitaan Puun juurella. Tänään pääset auttamaan Oukkaa ja Riikkistä. Ne ovat nimittäin saaneet tehtäväkseen selvittää, millaisia ötököitä Mahdottoman Suuren Puun ympärillä asuu.
Ohjaajan ohje tehtävien suorittamiseksi (PDF)
Tarinan introvideo katsotaan ennen tehtävävideoita. Introvideo sisältää alkutarinan, johon tehtävävideot liittyvät.
Tehtävässä tutustutaan geometrisiin muotoihin, lukumääriin ja ötököiden erilaisiin ruumiinosiin. Omalla piirroksella luodaan elämyksellinen suhde geometriseen muotoon ja piirroksen kautta harjoitellaan myös lukumääriä.
Tehtävässä lapset tarkastelevat edellisessä tehtävässä piirtämiään monsteriötököitä ja keksivät niille mielikuvituksellisia elintapoja.
Osana Helsingin yliopiston tiedekasvatusohjaajat kävivät tutustumassa palkokasvitutkimukseen Haltialassa. Videolla dosentti ja yliopistonlehtori Fred Stoddard kertoo Leg4life -hankkeen yhteydessä tehtävästä palkokasvitutkimuksesta.
Tutkimus on kirjaimellisesti noussut lentoon, kun droneja on alettu käyttää apuna tutkimusaineiston keräämisessä. Droneilla voidaan esimerkiksi tunnistaa heikentyneitä puita, mitata metsän rakennetta ja kartoittaa viljapellolla olevan viljan määrää. Tällä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tiedevideolla tutustutaan droneen ja sen tutkimuskäyttöön: mitä kaikkea voimme saada selville yläilmoista käsin? Tiedevideo on suunnattu erityisesti lapsille ja nuorille, yläkoulusta eteenpäin.
Tiedetuutti-videosarjassa pureudutaan yleisöä kiinnostaviin tiedeaiheisiin. Se tuuttaa vastauksia erityisesti ihmisille, joilla ei ole luonnontieteellistä tai matemaattista tutkintoa. Sarjan toimittaja Mia Paju kerää kiperiä kysymyksiä ja laittaa asiantuntijat vastaamaan niihin selkokielellä.
Tiedetuutin ensimmäisessä osassa teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen kertoo huoneilmassa olevasta radonista. Miksi sitä on erityisesti Suomessa ja mistä sitä oikein tulee?
Tiedetuutin osassa 2. tehdään näkymättömästä säteilystä näkyvää ja näytetään miten sumukammion voi rakentaa kotikonstein.
Arctic Climate Change -pakohuonepelissä tutustutaan arktisen alueen ilmastonmuutokseen tehtävärastien avulla yhden oppitunnin aikana. Rastien ratkaiseminen avaa koodeja, joiden avulla lopuksi saadaan aarrearkku auki! Aarrearkku johtaa pohtimaan: miten ilmastonmuutosta voidaan hillitä? Miten jokainen pystyy vaikuttamaan ilmastonmuutoksen etenemiseen omassa
arjessaan?
Leg4Life -hanke tutkii palkokasveja, kasvikunnan supersankareita koko ruokaketjun mitalta pellolta pöytään. Hankkeella on Haltialan tilalla koepalsta, jossa pääsee tutustumaan esittelykylttien kautta palkokasveihin ja tutkimukseen.Koelohkolla viljellään hernettä, härkäpapua, vehnää, kauraa, raiheinää ja rapsia. Kasvilajikyltit kertovat viljelykasvien ominaisuuksista ja niiden käytöstä. Hankkeen sivuilla on kattava paketti myös opetuksessa käytettäväksi, sekä ohjeet oman viljelykokeen toteuttamiseen.
Tulevaisuuden tutkijat on virtuaalinen oppimistarina, jossa opiskelijat pohtivat ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä ja tutustuvat tapoihin, joilla ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Suuressa osassa tehtävistä on useampia vastausvaihtoehtoja, jolloin opiskelijat pääsevät pohtimaan ratkaisuja useista eri näkökulmista. Oppimistarina toimii sekä tietokoneella että puhelimella. Oppimistarinan läpikäymiseen menee noin 75 minuuttia.
LUMA-tiedeluokissa kehitetyt ja testatut työt kootaan materiaalipankkeihin, joista löytyy satoja erilaisia ohjeita toiminnallisen tiedeopetukseen eri ikäryhmille ja oppiaineisiin. Materiaalipankeissa on opettajan ohjeita ja muuta valmista materiaalia opetukseen.
Tässä kokonaisuudessa tutustutaan spektroskopisiin menetelmiin. Alla olevissa osioissa tutustutaan videoiden ja harjoitustehtävien avulla infrapunaspektroskopiaan (IR), ydinmagneettisen resonanssispektroskopiaan (NMR) ja massaspektrometriaan (MS). Materiaalit sopivat lukio-opetuksen tueksi erityisesti kursseille KE2 (LOPS 2015) ja KE3 (LOPS 2019). Opiskelijat voivat tutustua aiheeseen itsenäisesti tai opettajat voivat ladata materiaaleja opetuksen tueksi. Materiaaleissa käytetyt spektrit on ajettu Kemianluokka Gadolinissa tai otettu Spectral Database -sivustolta, SDBSWeb (National Institute of Advanced Industrial Science and Technology, 12.5.2020)
Yhdistelemällä eri spektroskopisia menetelmiä pystytään ratkaisemaan tuntemattoman yhdisteen rakenne. Mikään menetelmistä ei siis riitä yksinään ratkaisemaan yhdisteen koko rakennetta luotettavasti.
Alla olevassa tehtävässä pääset tutkimaan spektrejä sekä selvittämään, mikä yhdiste on kyseessä.
Ota ensimmäiset askeleet luokkasi kanssa maailmankaikkeuteen tutustumisessa – vaikkapa etänä!
Helsingin Observatoriolla on kattava paketti erilaisia materiaaleja avaruusteeman käsittelyyn. Observatorio järjestää myös opintokäyntejä.
Kolmiulotteista teemaa GeoGebrassa käsitellään seuraavien videoiden kautta:
Pienten lasten tiedekasvatuksen sivulle on koottu ohjeita varhaiskasvatukseen sopivaan tutkimussalkkuun. Yksi tutkimussalkku pitää sisällään kymmenen eri työohjetta ja ohjaajaan ohjeet. Kaikissa töissä on mietitty työhön liittyvä ilmiö, mitä aisteja käytetään sekä mitä taitoja harjoitellaan.
Salkkuja on kolme erilaista; siistit työt, sotkuiset työt sekä ulkona tehtävät työt. Siistit työt keskittyvät fysikaalisten ilmiöiden tutkimiseen, ääni, magnetismi ja valo.Sotkuisilla töillä tarkoitetaan tutkimuksia, joissa tarvitaan usein vettä ja siksi vaatii pieniltä roiskeilta suojautumista, työt ovat kuitenkin tehtävissä kodin tarvikkeilla ja vaarallisia kemikaaleja ei töissä käytetä. Ulkona tehtävät työt liittyvät elinympäristön tutkimiseen, esimerkiksi ulkona olevien ilmiöiden ja eliöiden tunnistaminen.
USKALLUS - Uskonnot, katsomukset ja osallisuus -hankkeen sivuilla on kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää oppimateriaalia käytettäväksi.
Hanke tuottaa opettajien käyttöön taustatietomateriaaleja esimerkiksi
Kielitieteen olympialaiset (KiOl) ovat lukiolaisille tarkoitettu tiedepohjainen kilpailu, joka tutustuttaa maailman kielelliseen monimuotoisuuteen.
KiOlin sivuilla on materiaalia aiemmista kilpailuista, joita voi käyttää opetuksessa. Tehtävien ratkaiseminen ei edellytä ennakkotietoja kielitieteestä tai tiettyjen kielten osaamista, vaan ongelmat perustuvat ongelmanratkaisuun ja harvinaisiin kieliin pohjautuvaan valmiiseen kieliaineistoon.