Nyky-yhteiskunnassa kohdataan jatkuvasti disinformaation ja radikalisoitumisen kaltaisia uusia uhkia. Niitä on vaikea hallita, ja ne voivat vaatia nopeaa reagointia. Usein on myös epäselvää, kenen tai minkä tahon tulisi puuttua tilanteeseen ja millä keinoin.
Vanhempi yliopistonlehtori Sebastian Godenhjelm ja hänen tutkimusryhmänsä pureutuvat nyt näihin kysymyksiin.
Hankkeessa Governance and resilience under antagonistic threats in the NB8 region in times of complex crisis (KOMKRIS) tutkitaan, miten Pohjoismaat ja Baltian maat voivat aiempaa paremmin ennakoida uhkia ja kriisejä sekä vastata niihin esimerkiksi julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyöllä.
– Kun analysoimme, miten maat määrittelevät ja käsittelevät ongelmia, millainen liikkumavara viranomaisilla on ja ketkä osallistuvat ratkaisuihin, voimme ymmärtää tulevia kriisejä ja varautua niihin entistä paremmin, Godenhjelm selittää.
KOMKRIS on suomalais-, ruotsalais-, norjalais- ja virolaistutkijoiden välinen yhteishanke. Godenhjemin mukaan yhteistyö antaa hankkeelle erinomaiset mahdollisuudet tuottaa uutta, merkityksellistä tietoa niin mukana oleville kuin Pohjois-Euroopan ulkopuolisillekin maille.
Lähtölaukaus pohjoismaiselle yhteistyölle
Pohjoismainen yhteistyö on nyt erityisen ajankohtaista. Se on jo pitkään kiinnostanut myös Godenhjelmia, joka onkin innostunut mahdollisuudesta työskennellä kolmen pohjoismaisen ja kahden virolaisen yliopiston ansioituneiden tutkijoiden kanssa.
– Toivon ja aion työskennellä sen eteen, että hanke toimii lähtölaukauksena aiempaa laajemmalle pohjoismaiselle yhteistyölle, jossa Soc&kom olisi keskeinen toimija.
Hankkeessa on neljä toisiinsa kytkeytyvää asiakokonaisuutta, jotka syventävät tutkimustietoa. Projektin johtajana Godenhjelm osallistuu eri tavoin kaikkiin kokonaisuuksiin.
Godenhjelm itse tarkastelee sääntelymekanismeja, jotka ohjaavat kriisivalmiutta tutkituissa maissa, sekä eri toimijoiden yhteistyötä käytännössä.
Rima on korkealla
Godenhjelm toivoo, että hanke tuottaa merkityksellisiä tuloksia, jotka voivat vahvistaa yhteiskuntien toimintakykyä. Tavoitteeseen pyritään muun muassa kehittämällä hybridikriisien hallintaan liittyvää tieteidenvälistä osaamista, joka on sekä konkreettista että käytäntöön sovellettavissa.
Hankkeessa pyritään myös lisäämään ymmärrystä ja tietoa siitä, miten vihamielisiä uhkia voidaan ennakoida ja hallita – toisin sanoen vahvistamaan yhteiskuntien kriisinkestävyyttä.
– Haluamme kehittää uusia, innovatiivisia käytäntöjä, joiden avulla voidaan ennakoida monimutkaisia yhteiskunnallisia haasteita aiempaa tehokkaammin ilman, että demokraattisista perusperiaatteista täytyy tinkiä.
Hankkeessa pyritään myös kehittämään alan opetusta ja antamaan pohjoismaisille opiskelijoille mahdollisuus perehtyä tutkimustuloksiin ja siten syventää ymmärrystään ja analysoida vastakkainasetteluun liittyviä uhkia yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Godenhjelm huomauttaa, että kyse on vakavista asioista ja rima on asetettu erittäin korkealle.
– Samalla on kuitenkin tärkeää myös nauttia työstä ja hyödyntää NordForsk-rahoituksen tutkimusryhmällemme tarjoama ainutlaatuinen mahdollisuus.