Korkea verotus ja valtion laaja rooli sosiaali- ja hyvinvointipalveluissa ovat tyypillisiä pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle. Valtion menoja supistettiin ja tukea yrityksille lisättiin 1990-luvun laman seurauksena. Hyvinvointimallin syrjäyttäneen kilpailuvaltion odotetaan ensisijaisesti tarjoavan vientiyrityksille kilpailukykyisen ympäristön sekä koulutettua työvoimaa. Nykymallissa tuloerot ovat venyneet, sosiaaliturvaa karsittu, verotusta alennettu ja hoivamarkkinoita laajennettu.
Talous ja investoinnit eivät kuitenkaan ole kilpailuvaltion aikana kasvaneet. Hyvinvointimallia voitaisiin parantaa nykyisestä kiinnittämällä enemmän huomiota esimerkiksi ruohonjuuritason luovuuteen. Sosiaalipolitiikan tulisi tukea voimakkaammin ihmisten ideoita ja kykyjä. Ne muodostavat talouden tärkeimmät voimavarat, ja perustulo loisi edellytykset niiden hyödyntämiselle.
Johannes Kanasen toimittama Kilpailuvaltion kyydissä vie Suomen hyvinvointimallin muutoksiin 1960-luvulta nykypäivään. Teoksessa kerrotaan, kuinka hyvinvointimallimme on syntynyt ja kuinka alkuperäinen idea kansalaisen parhaasta on väistynyt kilpailuvaltioajattelun tieltä. Samalla osoitetaan, että hyvinvointimalli voidaan jalostaa nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. Tämä vaatii poliittista tahtoa ja uskoa ihmisten omaan toimeliaisuuteen.
Johannes Kananen (toim.)
Kilpailuvaltion kyydissä
Suomen hyvinvointimallin tulevaisuus
Lisätietoa:
Toimittaja Johannes Kananen, VTT, on sosiaalityön yliopistonlehtori Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa.
johannes.kananen@helsinki.fi / p. 029 412 8457