Svenska social- och kommunalhögskolanissa toteutettava Becomings-hanke selvittää, miten yhdessä toimimalla voidaan torjua rasismia ja kehittää tulevaisuudenkuvia oikeudenmukaisista yhteiskunnista. Professori Suvi Keskisen johtamassa hankkeessa ovat mukana väitöskirjatutkija Emma Grillo Kajava sekä tutkijatohtorit Ameera Masoud-Jaakonaho ja Ali Ali.
Hanke ei keskity lainsäädäntöön, linjauksiin tai instituutioihin, vaan tutkii rasisminvastaista toimintaa ihmisten yhteistyönä. Tutkijat selvittävät yhteiskunnallista muutosta tarkastelemalla arjen tekoja, jaettuja kokemuksia ja yhteisöllisyyttä.
– Aktivismi ja rasisminvastaisuus syntyvät yhteisestä toiminnasta. Olemme kiinnostuneita siitä, miten yhteisöllisyys ja solidaarisuus rakentuvat ihmisten kokoontuessa yhteen toteuttamaan tiettyjä tavoitteita, Keskinen kertoo.
Hanke yhdistää samankaltaisista teemoista kiinnostuneita tutkijoita. Tutkijatohtori Ali, joka on osallistunut hankkeen suunnitteluun alusta alkaen, on kiinnostunut yhteisöllisyyden rakentamisesta, solidaarisuudesta ja intersektionaalisuudesta.
Aktivismin historiaa
Hankkeen keskiössä on aika. Tutkijat ovat panneet merkille, että ihmiset keskittyvät usein vain nykyhetken ongelmiin ja unohtavat menneen tai tulevan. Samalla käy vaikeammaksi kuvitella, miten asiat voisivat todella muuttua.
Ajatukset menneestä, nykyisestä ja tulevasta vaikuttavat siihen, miten aktivistit näkevät edistyksen ja oikeudenmukaisuuden. Väitöskirjatutkija Grillo Kajavan mukaan yhteiskunnalliset muutokset eivät aina ole suoraviivaisia.
– Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja rasismin torjumisen saralla keskitytään yleensä senhetkisiin epäoikeudenmukaisuuksiin, mutta tässä hankkeessa me pohdimme näiden näkökulmien haastamista vaihtoehtoisia aikakäsityksiä korostamalla.
Hankkeessa keskitytään myös yhteiskuntaluokkaan ja taloudelliseen epätasa-arvoon. Rasismin vastaiseen toimintaan liittyvät kysymykset kietoutuvat erottamattomasti työelämän epävarmuuteen, mataliin tuloihin ja julkisen tuen heikentymiseen. Nämä yhteiskunnalliset ilmiöt vaikuttavat erityisesti rodullistettuihin vähemmistöihin.
Tutkijatohtori Masoud-Jaakonaho pureutuu hankkeessa 'rodulliseen aikaan’ eli siihen, miten ihmisten käsitys käytettävissä olevasta ajasta vaihtelee heidän yhteiskunnallisen ja rodullistetun asemansa mukaan. Se voi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin olla poliittisesti aktiivisia.
Yhteistyötä aktivistien kanssa
Becomings-hanke ei tutki aktivismia etäältä, vaan siinä pyritään toimimaan yhdessä aktivistien kanssa haastatteluiden ja osallistuvan tutkimuksen muodossa. Lisäksi hankkeessa tehdään kansainvälistä yhteistyötä alan merkittävien tutkijoiden kanssa.
Tutkijatohtori Ali kyseenalaistaa perinteisen käsityksen tieteellisestä tutkimuksesta ja toteaa, että tutkijan rooli muistuttaa aktiivisten poliittisten toimijoiden rooleja.
Hän korostaa sitä, että yliopistot, politiikka ja arkielämä liittyvät läheisesti toisiinsa, vaikka niitä usein kohdellaankin erillisinä.
– Meidän täytyy nähdä tutkimus uudessa valossa: se ei ole ulkopuolista tai yläpuolelta tapahtuvaa tarkastelua, vaan tutkimus toimii myös politiikan ja yhteiskunnan kentällä. Se voi olla keino tukea selviytymistä ja edistää rauhaa ja oikeudenmukaisuutta.
Uusia näkökulmia rasismintorjuntaan
Hanke käynnistyi lokakuussa 2025 järjestetyllä aloitusseminaarilla. Tällä hetkellä tutkijat haastattelevat tutkimukseen osallistujia ja valmistelevat kohtaamisia akateemisen maailman ja kansalaisaktiivien välille.
Lisäksi he ovat käynnistämässä hankkeesta kertovaa Antiracist Becomings -nimistä podcastia, jossa haastatellaan tutkijoita ja kansalaisaktiiveja tutkimuksen edetessä.
Tutkijat toivovat hankkeen johtavan uusiin keskusteluihin yhteiskuntaluokasta, rodullisesta kapitalismista ja solidaarisuudesta rasisminvastaisessa työssä. Keskisen mukaan näiden tekijöiden merkitys on kasvamassa, kun hyvinvointivaltioon kohdistuvat leikkaukset ja tiukemmat maahanmuuttolinjaukset vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen elämään.
Masoud-Jaakonahon mukaan hankkeessa pyritään myös tukemaan aktivisteja ja tunnustamaan heidän työnsä. Hän toivoo, että hanke tukee aktivistien jo tekemää rasisminvastaista työtä ja osoittaa, että sillä on merkitystä ja että se voi auttaa raivaamaan tilaa uudelle toiminnalle.
– Toivottavasti tuomme hankkeen avulla yhteiskuntaluokan ja rodullisen kapitalismin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja mahdollistamme sen, että ihmiset löytävät työkaluja yhteiskunnallisen muutoksen käsittelyyn ja ratkaisujen etsimiseen, Keskinen toteaa.