Etninen profilointi tarkoittaa kontrollitoimien kohdistamista yksilöön etnisyyden, ihonvärin, uskonnon tai kielen perusteella. Se on syrjivänä käytäntönä ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. Etninen profilointi voi olla peruste kantelun tekemiselle asiattomasta kohtelusta.
Tutkimuksessa on haastateltu rodullistettujen vähemmistöjen jäseniä, Suomen ja Itä-Euroopan romaneja sekä viranomaisia ja asiantuntijoita.
Poliisin ulkomaalais- ja liikennevalvonta sekä rikoksista epäiltyjen etsintä ovat erityisen huomion kohteena. Lisäksi tutkimuksessa tulevat esiin yksityisen turvallisuusalan ja rajavartiolaitosten toiminta.
– Kokemukset pysäytetyksi tulemisesta ja etnisestä profiloinnista tapahtuvat usein arkisissa ympäristöissä – kaduilla, puistoissa, rautatie- tai metroasemilla, kaupoissa tai autoa ajettaessa. Tavallinen työ- tai koulumatka voi keskeytyä poliisin tekemään tarkastukseen. Kaupassa vartijat tai myyjät seuraavat jokaista liikettä, etnisten suhteiden professori Suvi Keskinen Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista sanoo.
Pysäytysten lisäksi aineistossa kerrotaan epäkunnioittavasta ja kovakouraisesta kohtelusta, kiinniotoista ja väkivaltaisista otteistakin.
Lue lisääYliopisto-lehti: Poliisi tekee Suomessa etnistä profilointia, vaikkei saisi
Puntarissa yhteiskunnallinen luottamus
Etnisen profiloinnin kokemukset yhdistyvät vahvasti kansalaisten kokemaan luottamukseen poliisiin ja viranomaisiin sekä halukkuuteen avustaa poliisin työtä tietoja antamalla.
– Somalialaistaustaiset sekä Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta lähtöisin olevat kertoivat kyselytutkimuksessa joutuneensa valtaväestön vastaajia selvästi useammin erityisesti vartijoiden kontrollin kohteiksi, kertoo tutkija Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusseurasta.
– Ne vastaajat, joilla oli omia pysäytyskokemuksia ja joiden tuttavia oli pysäytetty aiheetta, luottivat muita vähemmän viranomaisiin, yksityiseen turvallisuusalaan ja suomalaiseen yhteiskuntaan laajemminkin.
Etnisellä profiloinnilla on myös merkitystä sille, kokeeko yksilö voivansa kuulua Suomeen tai pitääkö hän itseään eurooppalaisena.
– Etninen profilointi tuottaa kokemuksia epäoikeudenmukaisuudesta ja saa sen kohteeksi joutuvat ihmiset tuntemaan etteivät he kuulu Suomeen, vaikka asuvat ja ovat ehkä syntyneetkin täällä, summaa tutkija Aminkeng Atabong Alemanji.
– On myös nöyryyttävää tulla kohdelluksi rikollisena ilman omaa syytään.
Tutkimuksesta
Tutkimuksessa on yhdistetty määrällisiä ja laadullisia aineistoja: yksilö- ja ryhmähaastatteluja (N=185), kyselyaineistoja (N=362) ja osallistuvaa havainnointia. Hankkeen tuloksista julkaistaan tutkimusraportin lisäksi tieteellisiä artikkeleita ja tutkija Markus Himanen valmistelee väitöskirjaa aiheesta.
Kansainvälisesti paljon keskustelua herättänyttä aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että koko ilmiö on hyvä tiedostaa ennen kuin suurempia ongelmia syntyy.
Journalismi ja taide
Tutkimusraportin lisäksi hankkeessa on toteutettu kaikille avoin multimediasivusto (profiling.fi), joka on luotu kertomaan etnisestä profiloinnista suurelle yleisölle. Hankkeen toimittaja Kati Pietarinen on julkaissut useita tutkimukseen perustuvia artikkeleita aiheesta, muun muassa Long Play -lehden reportaasin.
Laajan aineiston perusteella rakennettu sivusto käsittää tekstiä, Laura Böökin valokuvia ja videoita sekä Aino Sutisen sarjakuvaa helposti lähestyttävässä muodossa. Sivuston tarkoitus on herättää yhteiskunnallista keskustelua ja jäädä pysyväksi tietopankiksi verkkoon.
Sarjakuvajournalismin keinoin havainnollistetaan tutkimuksessa esiin tulleita etnisen profiloinnin kokemuksia sekä keskeisiä tutkimustuloksia. Videoilla aiheesta kertovat omien kokemustensa perusteella tutkija Aminkeng Atabong Alemanji ja laulaja Hilja Grönfors. Itä-Euroopan romanien kokemuksista kerrotaan valokuvareportaasilla ja piirrosvideo antaa ohjeita valituksen tai rikosilmoituksen tekemiseen.