Kuinka erotan räjäytyksen maanjäristyksestä?
Räjäytykset, maanjäristykset ja mm. romahdukset synnyttävät seismisen aaltorintaman kallioperään. Signaali etenee kallioperässä joka suuntaan lähteen ympärille ja se voidaan havaita seismisillä asemilla erittäin herkillä mittalaitteilla.

Voimakkuudesta, räjähdyksen suuruudesta, maanjäristyksen magnitudista tai romahdusalueen suuruudesta riippuu kuinka kaukana signaali voidaan havaita. Tavallisista louhoksista räjäytyksen lähettämä signaali voidaan havaita jopa muutaman sadan kilometrin päässä, voimakkaan maanjäristyksen seismiset aallot menevät koko maapallon läpi.

Erilaisista lähteistä syntyy samanlaisia aaltoja, ensimmäisinä seismisille asemille saapuvat pitkittäisaallot eli P-aallot erilaisia reittejä pitkin, sekä suoraan että heijastumalla ja taittumalla maapallon sisärakenteissa. Seuraavaksi on mahdollista nähdä asemilla poikittaisaaltoja eli S-aaltoja, mikäli niiden reitille ei ole tullut nestettä, minkä läpi nämä aallot eivät kulje. Lopuksi, jos lähde on lähellä maanpintaa, voidaan mitata asemien rekisteröinneistä pinta-aaltoja.

Seismisen signaalin erilaisista ominaisuuksista voidaan yleensä päätellä, minkälainen tapahtuma on ne aiheuttanut. Seismisessä analyysissä tarkastellaan mm. seismisten aaltojen suuntaa, voimakkuutta eri suuntiin ja energiajakaumaa eri taajuuksille. Eri lähteiden ominaisuudet voidaan parhaiten erottaa toisistaan, jos seismisiä asemia on tarpeeksi lähellä ja tasaisesti lähteen ympärillä. Erottaminen voi olla vaikeaa, jos lähimmän aseman etäisyys lähteestä kasvaa tai yleisesti asemalla mitattava maanliike on hyvin häiriöistä eli asema on perustettu hyvin häiriöiselle paikalle.

Seismisiä tapauksia tapahtuu kaikkialla, mielenkiintoisia tapauksia voi olla sekä Suomessa että maailmalla. Suomessa on hyvin kattava seisminen asemaverkko, jota Helsingin yliopiston Seismologian instituutti ja Oulun yliopiston Sodankylän observatorio ylläpitävät. Näiden asemien avulla voidaan havaita hyvinkin pieniä/heikkoja seismisiä tapahtumia Suomen sisäosissa. Rajojen läheisyydessä on mahdollista saada yhteistyön avulla myös naapurimaiden seismisten asemien rekisteröintejä avuksi. Jos lähde on kauempana Suomesta, voidaan kansainvälisen yhteistyön kautta saada seismistä dataa ympäri maailmaa.

Kuvassa vasemmalla on maanjäristys Rovaniemeltä (26.9.2022 klo 13:09, voimakkuudeltaan 1,9). Yllä näkyy energian tasainen jakautuminen, alla Rovaniemen aseman (RNF) seismogrammissa pitkittäisaalto (P) ja poikittaisaalto (S). Oikealla esimerkki räjäytyksen rekisteröinnistä Salon lähistöltä, yllä nähdään että energia ei ole tasaisesti jakaantunut ja alemmassa kuvassa P- ja S- aaltojen (Pg ja Sg) lisäksi nähdään pinta-aalto.