Työelämässä oppimisen ympäristöillä on merkitystä maaseudun nuorten ja maaseudulla toimivien yritysten tulevaisuuden kannalta

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä työelämässä tapahtuvan oppimisen merkitys ja yritysten rooli oppimisympäristöinä on kasvanut. Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten oppimisympäristöjen yhteiskehittäjinä -tutkimushankkeessa tarkasteltiin työelämässä oppimisen ympäristöjä maaseutualueilla.

Tutkimuskohteena oli kolme oppilaitosta, jotka sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Kohdealueilla haastateltiin oppilaitosten opettajia, opiskelijoita sekä yritysten edustajia. 

Haastattelujen perusteella kävi ilmi, että maaseutualueilla sijaitsevilla ammatillisten oppilaitosten toimipisteillä ja alueiden yrityksiin sijoittuvilla työelämässä oppimisen ympäristöillä on merkitystä nuorten elämänvalintojen ja tulevaisuudennäkymien sekä koulutuksen järjestäjien ja yritysten välisen yhteistyön kannalta.

Maaseudulla yritykset voivat sijaita pitkien etäisyyksien ja hankalien kulkuyhteyksien päässä oppilaitoksesta tai opiskelijan asuinpaikasta. Maantieteelliset välimatkat vaikuttavat myös opettajien työhön, eikä heidän aina ole mahdollista säännöllisesti vierailla koulutustyöpaikkana toimivassa yrityksessä. Opetus ja ohjaaminen vaativat resursseja, tapahtuipa oppimista sitten oppilaitosten luokkahuoneissa, yritysten tiloissa tai virtuaalisissa oppimisympäristöissä.

- Haastatellut olivat varsin yksimielisiä siitä, että virtuaaliset oppimisympäristöt eivät voi kokonaan korvata kädentaitoja ja sosiaalisia taitoja vaativilla aloilla lähiopetusta ja opettajan tai työpaikkaohjaajan läsnäoloa, toteaa hankkeen tutkimusavustaja Marja Enbuska.

Eri puolilla Suomea on maaseutualueilla kehittynyt uusia ammatillisen koulutuksen yhteistyö- ja toimintamalleja. Ne yritykset, jotka tekevät strategista yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa, oppivat uutta ja kykenevät varautumaan paremmin kilpailuun osaavasta työvoimasta. Koulutuksen järjestäjät ovatkin tärkeitä yritysten innovaatiokumppaneita, sillä ne vahvistavat inhimillisiä voimavaroja sekä kiinnittävät osaamista yritysten toimintaympäristöön. 

- Työelämässä oppimisen ympäristöjen tulee ensi sijassa tukea opiskelijoiden ammattitaidon ja ammatillisen identiteetin kehittymistä sekä urapolkujen löytymistä, mutta niiden tulee myös edistää yritysten uudistumiskykyä, sanoo hankkeen projektipäällikkö Timo Suutari

Tutkimushankkeen toteutti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Hankkeen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.

Lisätiedot:
Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten oppimisympäristöjen yhteiskehittäjinä (NAPPIS)

Projektipäällikkö

Timo Suutari

050-4151161

timo.m.suutari@helsinki.fi

Tutkimusavustaja

Marja Enbuska

050-3165466

marja.enbuska@helsinki.fi