Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten oppimisympäristöjen yhteiskehittäjinä (Nappis)

Ammatillisen koulutuksen reformilla pyritään vastaamaan työelämän tulevaisuuden tarpeisiin sekä vähentämään koulutuksen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä. Reformin tavoitteena on vahvistaa yksilöllisiä opintopolkuja sekä yritysten roolia työssäoppimisen ympäristöinä. Reformissa on nähty mahdollisuuksien rinnalla myös uhkakuvia, heikentyvätkö koulutusmahdollisuudet maaseutualueilla. Erityisesti on kannettu huolta resurssien leikkauksista ja siitä, millaiset valmiudet yrityksissä on vastaanottaa lisääntyvässä määrin työssäoppijoita.

Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten oppimisympäristöjen yhteiskehittäjinä -tutkimushankkeessa selvitetään sitä, miten maaseudun pk-yrityksiin voidaan synnyttää laadukkaita työssäoppimisympäristöjä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Oleellista on, että työssäoppimisympäristöt tukevat henkilökohtaisia osaamistavoitteita ja ammattitaidon kehittymistä sekä alueellisten työmarkkinoiden toimintaa.

Hanke koostuu kolmesta vaiheesta: 1) taustakirjallisuuden läpikäyminen ja vertailuanalyysi, 2) kenttätyö- ja aineistonkeruuvaihe sekä 3) aineiston analyysi, tulosten julkistaminen sekä politiikkasuositusten tekeminen.

Tutkimuskohteet on valittu kolmesta eri maakunnasta ja niissä toimivista kolmesta eri oppilaitoksesta sekä kohdealueiden yrityksistä. Oppilaitoskohteina ovat Etelä-Pohjanmaalla toimiva Järviseudun ammatti-instituutti Jami ja sen Lappajärven toimipiste, Pohjois-Pohjanmaalla toimiva koulutuskeskus Jedu ja sen Nivalan toimipiste sekä Pohjois-Karjalassa toimivan Riverian Lieksan toimipiste. Näissä toimipisteissä haastatellaan oppilaitosten opettajia ja opiskelijoita eri koulutusaloilta.

Oppilaitoshaastattelujen lisäksi hankkeessa tehdään yrityshaastatteluja kohdealueiden pk-yrityksissä. Haastateltaviksi valitaan sellaisten yritysten edustajia, joilla on oppilaitosyhteistyötä ja joissa on kokemusta työssäoppijoista.

Aineistonkeruussa käytetään virikemenetelmää, ja haastattelut tehdään ryhmä-, pari- ja yksilöhaastatteluina. Virikehaastattelumenetelmässä vastaajille esitetään kysymyksiä, väittämiä ja kuvia, joita he saavat kommentoida omin sanoin.

Tutkimuskohteiden valinnassa keskeisenä kriteerinä on ollut se, että ne sijaitsevat maaseutualueilla. Tarkastelemalla kolmea maakuntaa hankkeen tuloksena syntyvät kehittämisehdotukset eivät nojaudu vain yhden alueen näkökulmaan, vaan tuovat esille alueelliset erityispiirteet ja paikallisen yrityskannan monimuotoisuuden. Lisäksi eri maakunnissa ja eri oppilaitoksissa yritysyhteistyön käytännöt vaihtelevat. 

Tutkimushankkeen hyötyjiä ovat maaseudulla asuvat ja opiskelevat nuoret sekä maaseudulla toimivat pk-yritykset ja ammatilliset oppilaitokset. Hankkeella edistetään tasa-arvoisia mahdollisuuksia laadukkaaseen ammatilliseen koulutukseen.

Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista. Hanke toteutetaan vuosina 2018–2019.

Projektipäällikkö                                    
Timo Suutari                                            
050-4151161                                          
timo.m.suutari@helsinki.fi    

Tutkimusavustaja
Marja Enbuska                 
050-3165466
marja.enbuska@helsinki.fi