Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten oppimisympäristöjen yhteiskehittäjinä (Nappis)

Ammatillisen koulutuksen reformilla pyritään vastaamaan työelämän tulevaisuuden tarpeisiin sekä vähentämään koulutuksen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä. Reformin tavoitteena on vahvistaa yksilöllisiä opintopolkuja sekä yritysten roolia työssäoppimisen ympäristöinä. Reformissa on nähty mahdollisuuksien rinnalla myös uhkakuvia, heikentyvätkö koulutusmahdollisuudet maaseutualueilla. Erityisesti on kannettu huolta resurssien leikkauksista ja siitä, millaiset valmiudet yrityksissä on vastaanottaa lisääntyvässä määrin työssäoppijoita.

Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten oppimisympäristöjen yhteiskehittäjinä -tutkimushankkeessa selvitetään sitä, miten maaseudun pk-yrityksiin voidaan synnyttää laadukkaita työssäoppimisympäristöjä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Oleellista on, että työssäoppimisympäristöt tukevat henkilökohtaisia osaamistavoitteita ja ammattitaidon kehittymistä sekä alueellisten työmarkkinoiden toimintaa.

Hanke koostuu kolmesta vaiheesta: 1) taustakirjallisuuden läpikäyminen ja vertailuanalyysi, 2) kenttätyö- ja aineistonkeruuvaihe sekä 3) aineiston analyysi, tulosten julkistaminen sekä politiikkasuositusten tekeminen.

Tutkimuskohteet on valittu kolmesta eri maakunnasta ja niissä toimivista kolmesta eri oppilaitoksesta sekä kohdealueiden yrityksistä. Oppilaitoskohteina ovat Etelä-Pohjanmaalla toimiva Järviseudun ammatti-instituutti Jami ja sen Lappajärven toimipiste, Pohjois-Pohjanmaalla toimiva koulutuskeskus Jedu ja sen Nivalan toimipiste sekä Pohjois-Karjalassa toimivan Riverian Lieksan toimipiste. Näissä toimipisteissä haastatellaan oppilaitosten opettajia ja opiskelijoita eri koulutusaloilta.

Oppilaitoshaastattelujen lisäksi hankkeessa tehdään yrityshaastatteluja kohdealueiden pk-yrityksissä. Haastateltaviksi valitaan sellaisten yritysten edustajia, joilla on oppilaitosyhteistyötä ja joissa on kokemusta työssäoppijoista.

Aineistonkeruussa käytetään virikemenetelmää, ja haastattelut tehdään ryhmä-, pari- ja yksilöhaastatteluina. Virikehaastattelumenetelmässä vastaajille esitetään kysymyksiä, väittämiä ja kuvia, joita he saavat kommentoida omin sanoin.

Tutkimuskohteiden valinnassa keskeisenä kriteerinä on ollut se, että ne sijaitsevat maaseutualueilla. Tarkastelemalla kolmea maakuntaa hankkeen tuloksena syntyvät kehittämisehdotukset eivät nojaudu vain yhden alueen näkökulmaan, vaan tuovat esille alueelliset erityispiirteet ja paikallisen yrityskannan monimuotoisuuden. Lisäksi eri maakunnissa ja eri oppilaitoksissa yritysyhteistyön käytännöt vaihtelevat. 

Tutkimushankkeen hyötyjiä ovat maaseudulla asuvat ja opiskelevat nuoret sekä maaseudulla toimivat pk-yritykset ja ammatilliset oppilaitokset. Hankkeella edistetään tasa-arvoisia mahdollisuuksia laadukkaaseen ammatilliseen koulutukseen.

Haastattelujen perusteella kävi ilmi, että maaseutualueilla sijaitsevilla ammatillisten oppilaitosten toimipisteillä ja alueiden yrityksiin sijoittuvilla työelämässä oppimisen ympäristöillä on merkitystä nuorten elämänvalintojen ja tulevaisuudenmahdollisuuksien sekä koulutuksen järjestäjien ja yritysten välisen yhteistyön kannalta.

Maaseudulla yritykset voivat sijaita pitkien etäisyyksien ja hankalien kulkuyhteyksien päässä oppilaitoksesta tai opiskelijan asuinpaikasta. Maantieteelliset välimatkat vaikuttavat myös opettajien työhön, eikä aina ei ole mahdollista säännöllisesti vierailla koulutustyöpaikkana toimivassa yrityksessä paikan päällä. Opettajien ja yritysten keskinäiset luottamukselliset suhteet, etäohjauksen käytänteet ja välineet sekä yritysten riittävät ohjausresurssit ja hyvät pedagogiset valmiudet ovatkin hyvän työelämässä oppimisen ympäristön avaintekijöitä maaseudulla. Hyvässä työelämässä oppimisen ympäristössä niveltyy koulussa opittu saumattomasti työpaikalla opittavaan. Tämä edellyttää yrityksiltä aikaisempaa vahvempaa pedagogista osaamista ja opiskelijan tarpeiden entistäkin parempaa huomioonottamista. Vaikka digitaalisaation avulla voidaan vähentää maantieteellisistä välimatkoista aiheutuvia ongelmia, haastatellut olivat kuitenkin varsin yksimielisiä siitä, että virtuaaliset oppimisympäristöt eivät voi kokonaan korvata kädentaitoja ja sosiaalisia taitoja vaativilla aloilla lähiopetusta ja opettajan tai työpaikkaohjaajan läsnäoloa. 

Haastateltujen opiskelijoiden keskuudessa maantieteellisiä välimatkoja enemmän huolta aiheuttivatkin lähiopetuksen ja opettajien läsnäolon koettu väheneminen sekä ajoittain liian painavaksi koettu vastuu omista opinnoista. Opiskelijat tarvitsevat tukea opintojen eteenpäinviemiseen ja omien tulevaisuudentavoitteiden selkeyttämiseen. Opettajien rooli korostuukin, mitä yksilöllisempiä opintopolut ovat. Tärkeää on, että oppiminen tuntuu opiskelijasta kokonaisuudelta, jossa tiedot, taidot ja ammatillinen identiteetti kehittyvät käsi kädessä. Samalla täytyy huolehtia myös siitä, että opiskelijalle rakentuu valmiuksia jatkaa tulevaisuudessa opintopolkuaan.

Eri puolilla Suomea on maaseutualueilla kehittynyt ja kehittymässä koulutuksen järjestäjien ja elinkeinoelämän välisiä uusia yhteistyömalleja. Esimerkiksi oppimisympäristöjen luominen merkittäviltä osin tai kokonaan yksittäisen yrityksen sisään vaatii pitkäjänteistä suunnittelua koulutuksen järjestäjältä ja yritykseltä. Oleellista on kehittää myös sellaisia toimintamalleja, joiden avulla mikroyrittäjät ja yksinyrittäjät voivat siirtää tietotaitoaan tuleville ammattilaisille ja toimia osana työelämässä oppimisen ympäristöjä. Yrityksissä toivotaan, että koulutuksen järjestäjät viestivät heille koulutusalojen näkymistä ja kertovat yhteistyötoiveistaan. Ne yritykset, jotka tekevät strategista yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa, oppivat uutta ja kykenevät varautumaan paremmin kilpailuun osaavasta työvoimasta. Koulutuksen järjestäjät ovatkin tärkeitä yritysten innovaatiokumppaneita, sillä ne vahvistavat inhimillisiä voimavaroja sekä kiinnittävät osaamista yritysten toimintaympäristöön.

Opetus ja ohjaaminen vaativat riittäviä resursseja tapahtuipa oppimista sitten oppilaitosten luokkahuoneissa, yritysten tiloissa tai virtuaalisissa oppimisympäristöissä. Koulutuksen järjestäjien tulee varmistaa opetuksen riittävä resursointi, opettajien ammatillisen osaamisen kehittyminen sekä kiinnittää huomiota opettajien työssä jaksamiseen. Opettajien työtaakka ei saa kasvaa liian suureksi tilanteessa, jossa opiskelijoiden oppimispolut ovat entistä yksilöllisempiä ja jossa oppimista ja ohjausta tapahtuu maantieteellisesti hajautuneessa yritysverkossa.

Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista. Hanke toteutetaan vuosina 2018–2019.

Projektipäällikkö                                    
Timo Suutari                                            
050-4151161                                          
timo.m.suutari@helsinki.fi    

Tutkimusavustaja
Marja Enbuska                 
050-3165466
marja.enbuska@helsinki.fi