Suupohjan ratahanke

Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti toteuttavat yhdessä Manner-Suomen maaseutuohjelmaan kuuluvaa kehittämishanketta ”Suupohjan radasta vahvistuva kehityskäytävä”. Hanketta toteutettiin 1.4.2019–31.3.2022.

Seinäjoen ja Kaskisten sataman välillä kulkevalla Suupohjan radalla kuljetusmäärät radalla vähenivät olennaisesti 2010-luvun alkaessa. Suupohjan radan kaltaisilla vähäliikenteisiksi luokitelluilla radoilla on merkittävää käyttämätöntä kuljetuspotentiaalia. Suomen uudessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa korostuvat kestävyys ja saavutettavuus. Raideliikenteellä on asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa keskeinen rooli.

Suupohjan radasta vahvistuva kehityskäytävä -hanke on loppusuoralla. Koronaepidemian takia hankkeelle haettiin jatkoaikaa (mm. yrityshaastatteluiden järjestelemiseksi). Hankkeen ohjausryhmän päätöskokous pidetään syyskuussa 2021. On aika tarkastella hankkeen tuloksia ja aikaansaannoksia.

Hankkeessa oli kolme päätavoitetta:

  1. lisätä Suupohjan radan tavaraliikennettä,
  2. selvittää henkilöliikenteen käynnistämisen edellytyksiä sekä
  3. laatia selvitys radan aluetaloudellisista vaikutuksista.

Hankkeen tulostavoitteet sekä niiden saavuttaminen

1. Radalla tuotteitaan kuljettavien yritysten lukumäärä vuonna 2021 nousee viiteen

Hankkeen käynnistyessä kaksi yritystä kuljetti tuotteitaan Suupohjan radalla. Tulostavoite on ylittynyt, sillä tällä hetkellä kuusi yritystä kuljettaa radalla tavaraa.

2. Radalla toimivien operaattoreiden määrä kasvaa

Hankkeen aloittaessa Suomessa kaksi rautatieoperaattoria kuljetti tavaraa raiteilla. Nyttemmin tavaraliikenne operaattoreita on Suomessa kolme. Tavoitteeseen ei päästy. Radalla operoi VR Transpoint, joka on lisännyt volyymiaan radalla merkittävästi ja on osallistunut aktiivisesti puutavaran rautatiekuljetuksen prosessin kehittämiseen.

3. Tavarakuljetusten määrä radalla vuonna 2021 nousee 250 000 tonniin

Tavaraliikenteen lisääminen oli hankkeen keskeinen tavoite ja kriittinen asia koko radan tulevaisuudelle. Tavoitteena on vuonna 2021 saavuttaa 250 000 tonnin kuljetusmäärä. Vuonna 2020 saavutettiin 248 000 tonnin kuljetusmäärä. Alkuvuoden 2021 perusteella näyttää erittäin todennäköiseltä, että 250 000 tonnin kuljetusmäärä ylittyy. Parhaassa tapauksessa vuonna 2021 päästään yli 300 000 tonnin kuljetusmäärän, mikä merkitsee sitä, että Suupohjan rata ei sen jälkeen kuulu vähäliikenteisten ratojen luokkaan.

Liikennemäärät Suupohjan radalla kasvoivat vuonna 2020 tavarajunien määrässä mitattuna 64 prosentilla edellisvuoteen nähden ja 163 prosentilla vuoteen 2018 verrattuna (ks. Julia – Junaliikenteen havaintojärjestelmä). Lisätietoja tavaraliikenteen kuljetusvirroista Väylävirastosta: 2019 ja 2020 

4. Vuonna 2020 Teuvan kuormauspaikalta lastataan puutavaraa kokojunakuljetuksena

Vuonna 2020 valmistui Teuvan liikennepaikan kehitysinvestointi, jossa pidennettiin lastausraidetta noin 100 metriä ja kunnostettiin puutavaran varastopaikka. Investointi maksoi kaikkiaan 450 000 euroa ja rahoituksesta vastasivat alueelliset toimijat sekä Väylävirasto. Syyskuussa 2020 käynnistyivät puutavaran kokojunakuljetukset Teuvalta.

5. Hankkeen tuloksena syntyy yritysten ja operaattoreiden lähtökohdista raportti Suupohjan radan kehittämistarpeista tavarakuljetuksessa

Hankkeessa on tehty sekä yritys- että operaattoritapaamisia. Tapaamisten perusteella on syntynyt selkeä kuva yritysten odotuksista ja näkemyksistä Suupohjan radan kehittämiseksi. Haastattelujen tuloksia on esitelty Ruralian raportissa 208 .

6. Vuonna 2022 rautatien osuus Kaskisten sataman tavaraliikenteestä nousee 25 %:iin

Rautatieliikenteen osuus Kaskisten sataman tavaraliikenteestä on noin 3 %. Satamien tavaraliikenteestä rautatiekuljetuksen osuus Suomessa on noin 10 %, kun Ruotsissa vastaava osuus on noin 50 %. Suupohjan radan tavaraliikenteen kasvu on syntynyt puutavaran kuljetuksesta. Tuotekuljetusten lisäämisessä ei hankekaudella onnistuttu tavoitteiden mukaisesti. Tuotekuljetusten lisääminen Suupohjan radalla onkin edelleen selkeä kehittämiskohde.

7. Suupohjan kunnilla on selkeä kanta henkilöliikenteen kehittämiseen Suupohjan radalla sekä valmiudet hyödyntää avautuvia mahdollisuuksia

Suupohjan radan kaikkien seitsemän radanvarsikunnan kanssa on käyty läpi kuntien odotukset raidehenkilöliikenteen kehittämisestä. Kuntien odotukset raidehenkilöliikenteen paluulle ovat kautta linjan myönteiset. Rata on kunnille tärkeä elinvoimatekijä. Radasta tekee merkityksellisen se, että siinä kulkee sekä henkilö- että tavaraliikenne. Toimivan raideliikenteen katsotaan tuottavan ympäristöönsä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kuntatarkastelun tuloksista voit lukea tarkemmin Ruralian raportista 208.

8. Hankkeen tuloksena syntyy Suupohjan alueen lähtökohdista raportti kiskobussiliikenteen käynnistämisen edellytyksistä

Suupohjan kuntien valmiudet ja odotukset henkilöraideliikenteeseen on hankkeessa selvitetty ja esitelty Ruralian raportissa 208. Selvitystyöhön ei kuitenkaan sisältynyt henkilöraideliikenteen kustannusten, investointitarpeiden eikä rahoituksen tarkastelu, sillä näitä näkökohtia tarkasteltiin samanaikaisesti käynnissä olleessa Proxionin duoraitiojunaliikenneselvityksessä (loppuraportti). Suupohjan rata osallistuu rahoitushakemuksiin henkilöliikenteen käynnistämisen edistämiseksi.

9. Hankkeen tuloksena syntyy uutta tietoa radan eri vaihtoehtoisten tulevaisuudenkuvien aluetaloudellisista vaikutuksista

Radan aluetaloudelliset vaikutukset arvioitiin kolmen vaihtoehtoisen tulevaisuuden kehityskulun osalta. Tuloksissa keskityttiin muun muassa talous- ja työllisyysvaikutuksiin kohdistuen etenkin rataa ympäröiviin seutukuntiin, mutta hieman myös laajemmin. Aluetaloudellisista vaikutuksista voit lukea tarkemmin Ruralian raportista 208.

10. Hankkeen tuloksena syntyy arvio radan eri vaihtoehtoisten tulevaisuudenkuvien hiilidioksidipäästövaikutuksista

Aluetaloudellisten vaikutusten ohella radan eri vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien hiilidioksidipäästövaikutukset arvioitiin. Päästötarkastelussa huomioon otettiin kaikilla toimialoilla muodostuvat päästöt. Myös päästötulokset löytyvät Ruralian raportista 208.

Ti­lai­suu­det

Webinaari 12.3.2021. Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti järjesti ”Suupohjan radasta vahvistuva kehityskäytävä” -webinaariin pe 12.3.2021 klo 9:00-11:00. Tilaisuudessa käsiteltiin Suupohjan radan kehitystä ja aluetaloudellisia vaikutuksia sekä keskusteltiin radan liikenteen kasvusta. OHJELMA PDF

Webinaarin esitykset (pdf)

Blo­git

15.2.2021 Taipuuko hanketyö tuottamaan nopealla aikataululla todellisia muutoksia?
19.8.2019 Rautateiden renessanssi

    RA­PORT­TI

    Suupohjan radasta vahvistuva kehityskäytävä – Tavara- ja henkilöliikenteen mahdollisuudet ja aluetaloudelliset vaikutukset. Kujala Susanna, Hakala Outi ja Vierula Jorma (2021). Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 208. JULKAISU (pdf)

    Tie­dot­teet

    • Suupohjan ratahanke, tiedote 2.2.2021Infografiikka
    • Sydösterbottens järnväg 2.2.2021. Infografik
    • Radalla tapahtuneista muutoksista ja tulevaisuuden suunnitelmista kerrottiin Ilmajoki-lehdessä julkaistussa tiedotteessa tammikuussa 2020.
    • Tavaraliikenteen määrän kasvusta Suupohjan radalla sekä Teuvan lastauslaiturin pidentämissuunnitelmien edistymisestä tiedotettiin joulukuussa 2019. Tiedotteen pääset lukemaan täältä.
    • Hankkeen alkamisesta tiedotettiin keväällä 2019.

    Kas­kis­ten ra­dan kun­nos­sa­pi­toa jat­ke­taan vuo­den 2022 lop­puun (Tie­do­te jul­kais­tu 21.4.2020)

    Väylä on päättänyt jatkaa Seinäjoen ja Kaskisten välisen rautatien kunnossapitoa vuoden 2022 loppuun. Aiemmin vähäliikenteisen Kaskisten radan kunnossapidon oli määrä päättyä kuluvan vuoden lopussa.

    Kunnossapidon jatkamispäätöksen taustalla on se, että radan liikenne on parin viime vuoden aikana ollut kasvussa. Vuonna 2018 Kaskisten radalla kulki 211 tavarajunaa, kun niitä vuonna 2019 kulki 332. Liikennemäärät ovat olleet kasvussa myös vuoden 2020 ensimmäisellä kolmanneksella.

    Rata on huonokuntoinen ja vaatii tehostettua kunnossapitoa ja kohdistettuja korjauksia. Tehostettu kunnossapito mahdollistaa liikennöinnin vuoden 2022 loppuun saakka. Kaskisten radasta tehdään vuoden 2022 alussa uusi tarveselvitys, jossa arvioidaan myös radan kunnossapidon tilanne.

    Lue lisää Väylän tiedotteesta: https://vayla.fi/-/kaskisten-radan-kunnossapitoa-jatketaan-vuoden-2022-loppuun

    Teu­van las­taus­rai­teen pi­den­nys­työ käyn­nis­ty­nyt (Tie­do­te jul­kais­tu 6.8.2020)
     

    Teuvan lastausraiteen noin 100 metrin pidennystyö käynnistyi 20.7.2020 alkaneella viikolla. Hankkeen urakoi Sundström Ab Oy. Ensimmäisessä vaiheessa uuden lastausraiteen linja avattiin kaivinkoneella ja siitä poistettiin routivat pintakerrokset. Tilalle ajettiin karkeaa molskottia ja eristesoraa. Näin saatiin aikaan ns. painopenkka. Uuden lastausraiteen viereen rakennettiin huoltotie. Tämä työvaihe kesti noin kaksi viikkoa.

    Painopenkan annetaan painua syyskuun loppupuolelle saakka, minkä jälkeen penkalle asennetaan betoniset ratapölkyt ja kiskot. Radan junaliikenteessä on 23.9-24.9. välisenä aikana 19 tunnin katkos, jolloin asennetaan uusi vaihde ja uusi lastausraide liitetään pääraiteeseen. Uusi lastausraide on valmis liikenteelle 25.9.2020. Silloin Teuvan liikennepaikalta onnistuu 24 vaunun kokojunien lastaus. Siihen saakka ajetaan 12 vaunun ns. puolijunia.

    Hankkeen rahoitus

    Hanke on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluva kehittämishanke ja sitä toteutetaan EU:n maaseuturahaston tuella.

    Tu­tus­tu myös Both­nia back on track si­vus­toon: 

    Bothnia Back on Track-sivusto

    Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys ry on perustettu vuonna 2018 ja sen kotipaikka on Kaskisten kaupunki. Yhdistyksen tavoitteena on edistää ja markkinoida Seinäjoki-Kaskinen-rataa, sen kunnossapitoa ja kehittämistä sekä avata liiketoiminnallisia yhteyksiä itään ja länteen.

    Rautatieyhdistyksen sivut myös Facebookissa ja Twitterissä

    Lisätietoja:

    Jorma Vierula, Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys, jorma.vierula@bbt.fi
    Susanna Kujala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, susanna.kujala@helsinki.fi
    Outi Hakala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, outi.hakala@helsinki.fi