Kun alueiden toimintaedellytykset muuttuvat, hankkeiden ja suunnitelmien määrällinen arviointitutkimus auttaa hahmottamaan muutosten vaikutusta alueen työllisyyteen, elintasoon, ostovoimaan, tuloihin, kulutukseen ja investointeihin. Aluetaloudellisten vaikutusten hahmottaminen antaa mahdollisuuden parantaa päätöksenteon laatua.
Ruralia-instituutissa kehitetyt RegFin-aluemallit kuvaavat aluetalouden riippuvuussuhteita kattavasti ja sopivat joustavuutensa takia moninaisiin tutkimustehtäviin. RegFin-laskentamenetelmällä on toteutettu jo yli 70 tutkimusta.
HTT (aluetiede), tutkijatohtori Susanna Kujala (kuvassa oikealla) vastaa etenkin RegFin-aluemalleilla tehtävistä laskennoista, tulosten tulkinnasta ja raporttien kirjoittamisesta.
KTM ja MMM (ympäristöekonomia), väitöskirjatutkija Outi Hakala (kuvassa vasemmalla) vastaa etenkin RegFin-aluemallin tietokantojen laatimisesta ja sovelluksissa tarvittavan lisäaineiston keräämisestä. Lisäksi hän osallistuu malleilla tehtäviin laskentoihin, tulosten tulkintaan ja raporttien kirjoittamiseen.
KTT Hannu Törmä toimi pitkään tiimin tutkimusjohtajana. Hän on CGE-tutkimuksen pioneeri Suomessa. Joulukuussa 2019 pidetyn juhlaseminaarin saattelemana Hannu siirtyi viettämään eläkepäiviä.
Aluetalouden toimintaedellytyksissä tapahtuvien muutosten vaikutusten laskemisen kehittynein metodi on yleisen tasapainon laskettavat (Computable General Equilibrium) simulaatiomallit. Ruralia-instituutissa on kehitetty RegFin-aluemalli ja sen dynaaminen versio RegFinDyn. Mallin nimi tulee sanoista Regional model for Finland eli Suomen aluemalli. RegFin soveltuu tutkimuskysymyksiin, joissa aikadimensiota ei tarvita. RegFinDyn viittaa mallin versioon, jossa vaikuttavuuslaskenta suoritetaan tietyn periodin kaikille vuosille. Yleisen tasapainon laskentamenetelmä antaa tarkemman ja laajemman kuvan tutkittavan ilmiön aluetaloudellisista vaikutuksista kuin vanhemmat lineaariset tekniikat. Malli on saanut vaikutteita Australian TERM-mallista (Professor Mark Horridge, University of Victoria, Melbourne Australia), johon on lisätty sovelluksissa tarvittavia moduuleita. Mark on RegFin-tiimin mentori, johon ollaan yhteydessä sähköpostein ja sosiaalisessa mediassa. Hän on vieraillut Seinäjoella useamman kerran aluemallin kehittämisen merkeissä. Hannu on puolestaan vieraillut Markin luona konsultointia varten kolme kertaa.
RegFin-aluemallit kuvaavat talouden toimijoiden kuten tuottajien, kuluttajien, investoijien ja julkisen sektorin päätöksenteon logiikan. Lähtökohtana on vakiintunut mikro- ja makrotalousteoria. Esimerkiksi tuottajien ja kuluttajien käyttäytyminen on epälineaarista suhteessa tuotannon ja tulojen määrään, mutta myös suhteellisten hintojen käyttäytymistä ohjaava vaikutus otetaan huomioon. Erityinen piirre on, että talouden resurssirajoitteet kuten työvoiman, maa-alan ja fyysisen pääoman riittävyys huomioidaan vaikuttavuuden laskennassa.
RegFin-aluemalli pystyy kattamaan useita aluetasoja: Suomi, suuralueet, maakunnat, seutukunnat ja kunnat. Sama koskee toimialoja, joiden lukumäärä riippuu Tilastokeskuksen aluetilinpidon tietojen kattavuudesta. Maakunnan tasolla toimialoja on mahdollista määritellä 30 ja seutukuntatasolla 18. Suomessa on 19 maakuntaa, joten kaiken kattavan maakuntamallin dimensio on 19 x 30. Aluemallin laajuus ei ole ongelma, sillä tarvittaessa alueita ja/tai toimialoja voidaan yhdistellä. Toimialoja voidaan myös luoda lisää jakamalla ns. emotoimiala osiin. Tämä vaatii kuitenkin lisätietoa osatoimialojen rakenteesta.
Sovelluksen tekeminen on mahdollista, kun: 1) tutkimusongelma voidaan kuvata alue- ja toimialatasolla tapahtuvaksi muutokseksi ja 2) ilmiön arvoketju tunnetaan ja 3) alueen taloudellisissa toimintaedellytyksissä tapahtuvien muutosten luonne ja niitä kuvaava lisäaineisto ovat saatavilla.
Olemme laatineet aluemalleja Suomen lisäksi Euroopan Unionille ja sen kaikille jäsenmaille. Viimeksi olemme laatineet Ruotsin aluemallin.
Malli kuvaa talouden useiden toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Lähtökohtana on periaate ”taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen”. Yritykset tuottavat hyödykkeitä eli tavaroita ja palveluja. Ne tarvitsevat välituotteita eli raaka-aineita, jotka ne ostavat hyödykemarkkinoilta. Yritykset tarvitsevat tuotannontekijöinään työvoimaa ja fyysistä pääomaa (koneet, laitteet, kuljetusvälineet, rakennukset, varastot, maa-ala jne.). Nämä ostetaan tuotannontekijämarkkinoilta. Yritysten tuotanto muodostaa kotimaisen tarjonnan, joka kohtaa hyödykemarkkinoilta tulevan kotimaisen kysynnän. Jos kotimaista tarjontaa on enemmän kuin kotimaista kysyntää, erotus viedään ulkomaille. Jos taas kotimainen tuotanto muodostuu pienemmäksi kuin kotimainen kysyntä, niin tavaroita ja palveluja täytyy tuoda ulkomailta. Kokonaiskysynnän (kotimainen ja vientikysyntä) on oltava yhtä suuri kokonaistarjonnan (kotimainen ja tuontitarjonta) kanssa.
Tuotannontekijät ansaitsevat työ- ja pääomatuloa. Työtuloista maksetaan julkiselle sektorille kulutukseen perustuvia veroja. Kuluttajan nettomääräiset työtulot rahoittavat hänen yksityiset kulutusmenonsa eli tavaroiden ja palvelujen ostot hyödykemarkkinoilta. Yritykset maksavat tuotantoonsa perustuvia veroja julkiselle sektorille. Kulutus- ja tuotantoverot muodostavat julkisen sektorin tulot. Pääosa tuloista käytetään julkiseen kulutukseen eli julkisten palvelujen ostoihin hyödykemarkkinoilta. Tuotannontekijöiden pääomatulot säästetään ja niillä rahoitetaan yksityiset ja julkisen sektorin investoinnit. Kotimaisen säästämisen on oltava yhtä suuri kotimaisten investointien kanssa, jotta kaikki investoinnit voisivat toteutua. Jos ulkomaankaupassa vallitsee ylijäämä eli vienti on tuontia suurempaa, syntyy ulkomaista säästämistä, joka täydentää kotimaista säästämistä ja tekee mahdolliseksi suuremmat kotimaiset investoinnit.
Toinen keskeinen mallin periaate on kilpailu hyödyke-, tuotannontekijä- ja ulkomaankaupan markkinoilla. Kotimaiset ja ulkomaiset tuotteet kilpailevat keskenään hyödykemarkkinoilla. Tuotannontekijät ovat osin korvattavissa toisillaan eli tuotannontekijämarkkinoilla syntyy kilpailutilanne. Kotimaiset tavarat ja palvelut joutuvat kilpailemaan ostajista hyödyke- ja ulkomaankaupan markkinoilla. Tuotannontekijöiden ja hyödykkeiden suhteellisilla hinnoilla on kilpailussa keskeinen merkitys. Investointikohteet kilpailevat myös keskenään ja investoinnit kohdistuvat toimialoille, joilla pääoman tuottoaste on suhteellisesti korkein.
Aluetalousvaikutuksia ovat Suomessa selvittäneet useat eri toimijat. RegFin-tiimi on kerännyt suomalaiset selvitykset yhteen paikkaan, jotta tietoa olisi helpommin löydettävissä. Olemme myös tiivistäneet selvitysten keskeisiä tuloksia ja toimenpide-ehdotuksia aluetalouden tietokortteihin.
Julkaisuluettelo, tietokortit ja muut materiaalit ovat saatavilla sivulla Aluetalousvaikutusten arvioinnit Suomessa.
Koontityö on osa maaseutupolitiikkaa toteuttavan TUUMA-verkoston toimintaa.
Kalle Karttunen, Anssi Ahtikoski, Susanna Kujala, Hannu Törmä, Jouko Kinnunen, Hannu Salminen, Saija Huuskonen, Soili Kojola, Mika Lehtonen, Jari Hynynen & Tapio Ranta
Regional socio-economic impacts of intensive forest management, a CGE approach
Biomass and Bioenergy 118 (2018) 8−15. https://doi.org/10.1016/j.biombioe.2018.07.024
Pekka Peura, Ari Haapanen, Kaarina Reini & Hannu Törmä
Regional impacts of sustainable energy in western Finland
Journal of Cleaner Production 187 (2018) 85−97. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2018.03.194
Olli Ruokolainen, Timo Suutari, Jari Kolehmainen, Susanna Kujala & Törmä Hannu
Pitävä ote kulttuuritoimintojen aluetaloudellisista vaikutuksista ja merkityksistä? Tapauksena Seinäjoen rytmimusiikkiklusteri
Alue ja ympäristö 1/2016, s. 95−110, 2016.
Anne Matilainen, Susanna Keskinarkaus & Törmä Hannu
The Economic Significance of Hunting Tourism in East Lapland, Finland
Human Dimensions of Wildlife, 2016.
https://doi.org/10.1080/10871209.2016.1129652
Törmä Hannu, Kujala Susanna & Jouko Kinnunen
The employment and population impacts of the boom and bust of Talvivaara mine in the context of severe environmental accidents – A CGE evaluation
Resources Policy, Vol. 46, pp. 127−138, 2015.
https://doi.org/10.1016/j.resourpol.2015.09.005
Rutherford Thomas F. & Törmä Hannu
Efficiency of Fiscal Measures in Preventing Out-migration from North Finland
Regional Studies, Vol. 44.4, pp. 465−475, 2010.
https://doi.org/10.1080/00343400802508786
Törmä Hannu & Heikki Lehtonen
Macroeconomic and welfare effects of the CAP reform and further decoupling of agricultural support in Finland: A CGE modelling approach
Food Economics - Acta Agricult Scand C, 2009; 6: 73−87.
https://doi.org/10.1080/16507540903474673
Törmä Hannu
Do Development Projects of Small Towns Matter, and Can CGE Help
Spatial Economic Analysis Journal [Spatial Economic Analysis Vol. 3, No. 2, June 2008, 247−268].
https://doi.org/10.1080/17421770801996698
Yhteystiedot
Susanna Kujala
Tutkijatohtori
Outi Hakala
Väitöskirjatutkija