Suupohjan ratahanke

Teuvan lastausraiteen pidennystyö käynnistynyt
 

Teuvan lastausraiteen noin 100 metrin pidennystyö käynnistyi 20.7.2020 alkaneella viikolla. Hankkeen urakoi Sundström Ab Oy. Ensimmäisessä vaiheessa uuden lastausraiteen linja avattiin kaivinkoneella ja siitä poistettiin routivat pintakerrokset. Tilalle ajettiin karkeaa molskottia ja eristesoraa. Näin saatiin aikaan ns. painopenkka. Uuden lastausraiteen viereen rakennettiin huoltotie. Tämä työvaihe kesti noin kaksi viikkoa.

Painopenkan annetaan painua syyskuun loppupuolelle saakka, minkä jälkeen penkalle asennetaan betoniset ratapölkyt ja kiskot. Radan junaliikenteessä on 23.9-24.9. välisenä aikana 19 tunnin katkos, jolloin asennetaan uusi vaihde ja uusi lastausraide liitetään pääraiteeseen. Uusi lastausraide on valmis liikenteelle 25.9.2020. Silloin Teuvan liikennepaikalta onnistuu 24 vaunun kokojunien lastaus. Siihen saakka ajetaan 12 vaunun ns. puolijunia.

Tiedote julkaistu 6.8.2020

Kaskisten radan kunnossapitoa jatketaan vuoden 2022 loppuun
 

Väylä on päättänyt jatkaa Seinäjoen ja Kaskisten välisen rautatien kunnossapitoa vuoden 2022 loppuun. Aiemmin vähäliikenteisen Kaskisten radan kunnossapidon oli määrä päättyä kuluvan vuoden lopussa.

Kunnossapidon jatkamispäätöksen taustalla on se, että radan liikenne on parin viime vuoden aikana ollut kasvussa. Vuonna 2018 Kaskisten radalla kulki 211 tavarajunaa, kun niitä vuonna 2019 kulki 332. Liikennemäärät ovat olleet kasvussa myös vuoden 2020 ensimmäisellä kolmanneksella.

Rata on huonokuntoinen ja vaatii tehostettua kunnossapitoa ja kohdistettuja korjauksia. Tehostettu kunnossapito mahdollistaa liikennöinnin vuoden 2022 loppuun saakka. Kaskisten radasta tehdään vuoden 2022 alussa uusi tarveselvitys, jossa arvioidaan myös radan kunnossapidon tilanne.

Lue lisää Väylän tiedotteesta: https://vayla.fi/-/kaskisten-radan-kunnossapitoa-jatketaan-vuoden-2022-loppuun

Tiedote julkaistu 21.4.2020

 

 

Liikennemäärät Suupohjan radalla kasvoivat vuonna 2019 tavarajunien määrässä mitattuna 61 prosentilla edellisvuoteen nähden. Ks. ylempi kuva vasemmalle.

Vuonna 2020 tammi–syyskuussa tavarajunien määrä radalla on lähes kolminkertaistunut vuoteen 2018 verrattuna ja lähes kaksinkertaistunut vuoteen 2019 verrattuna. Ks. alempi kuva vasemmalla.

Lähde: Julia – Junaliikenteen havaintojärjestelmä

 

Radalla tapahtuneista muutoksista ja tulevaisuuden suunnitelmista kerrottiin Ilmajoki-lehdessä julkaistussa tiedotteessa tammikuussa 2020.

Tavaraliikenteen määrän kasvusta Suupohjan radalla sekä Teuvan lastauslaiturin pidentämissuunnitelmien edistymisestä tiedotettiin joulukuussa 2019. Tiedotteen pääset lukemaan täältä.

Lue blogi liittyen Suupohjan rata-hankkeeseen: Rautateiden renessanssi (Julkaistu 19.8.2019)

Hankkeen alkamisesta tiedotettiin keväällä 2019.

Seinäjoki-Kaskinen rata (Suupohjan rata) yksi vähäliikenteiseksi luokitelluista radoista

Väyläviraston luokituksen mukaan vähäliikenteisiksi luetaan sellaiset radat, joissa vuotuinen tavaraliikenteen volyymi on alle 300 000 nettotonnia. Vähäliikenteisiä ratoja on Suomessa 23 ja niiden yhteenlaskettu pituus on 952 kilometriä. Joillakin vähäliikenteisistä radoista on myös henkilöliikennettä, mutta pääosin niillä kulkee tavaraliikenne.

Suupohjan rata (Seinäjoki-Kaskinen) on pituudeltaan 112 kilometriä. Vielä 2010-luvun alussa radan tavarakuljetuksen nettovolyymi oli lähes 300 000 nettotonnia, mutta sen jälkeen se on laskenut alle 100 000 tonnin. Maksimivolyymi, 833 000 nettotonnia, saavutettiin vuonna 2007. Keskeinen syy tavakuljetuksen vähenemiseen on Metsä Botnian Kaskisten sellutehtaan lopettaminen vuonna 2009. Suupohjan rata päättyy Kaskisten satamaan, jonka kautta kulkee noin 1,1 miljoonaa tonnia tavaraa vuodessa. Satama on Suomen läntisin. Se on TEN-T satama kuuluen EU:n yhteiseen liikenneverkkoon.

Vähäliikenteisiksi luokitelluilla radoilla on merkittävää käyttämätöntä kuljetuspotentiaalia, jonka hyödyntäminen korostuu ryhdyttäessä toteuttamaan Suomen uutta liikennesuunnittelujärjestelmää.  Liikennejärjestelmän kehittämisen yleisiä yhteiskunnallisia päämääriä ovat Suomen kilpailukyvyn edistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta sekä alueiden elinvoima ja saavutettavuus. Raideliikenteellä on asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa keskeinen rooli.

Hankkeen tavoitteena on

  1. lisätä Suupohjan radan tavaraliikennettä,
  2. selvittää henkilöliikenteen käynnistämisen edellytyksiä sekä
  3. laatia selvitys radan aluetaloudellisista vaikutuksista.

Rautatieliikennettä kehittämällä säästetään energiaa ja parannetaan ympäristön tilaa.

Hankkeen tulokset

Hankkeen avulla tavoiteltavat tärkeimmät tulokset ovat:

  • Vuonna 2021 operaattorit kuljettavat viiden yrityksen tuotteita Suupohjan radalla
  • Vuonna 2021 molemmat Suomessa nyt toimivat operaattorit hoitavat tavarakuljetuksia Suupohjan radalla
  • Vuonna 2021 Suupohjan radalla kuljetetaan 250 000 tuhatta tonnia tavaraa, mikä parantaa ympäristön tilaa hiilijalanjälkeä pienentämällä sekä tieliikenteen sujuvuutta parantamalla
  • Hankkeen tuloksena syntyy yritysten ja operaattoreiden lähtökohdista raportti Suupohjan radan kehittämistarpeista tavarakuljetuksessa
  • Vuonna 2022 Kaskisten sataman tavaraliikenteestä 25 % kulkee rautateitse
  • Vuonna 2020 Teuvan kuormauspaikalta lastataan puutavaraa kokojunakuljetuksena.
  • Suupohjan kunnilla on selkeä kanta henkilöliikenteen kehittämiseen Suupohjan radalla sekä valmiudet hyödyntää avautuvia mahdollisuuksia
  • Hankkeen tuloksena syntyy Suupohjan alueen lähtökohdista raportti kiskobussiliikenteen käynnistämisen edellytyksistä
  • Hankkeen tuloksena syntyy uutta tietoa radan eri vaihtoehtoisten tulevaisuudenkuvien aluetaloudellisista vaikutuksista
  • Hankkeen tuloksena syntyy arvio radan eri vaihtoehtoisten tulevaisuudenkuvien hiilidioksidipäästövaikutuksista

Hankkeen rahoitus

Hanke on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluva kehittämishanke ja sitä toteutetaan EU:n maaseuturahaston tuella.

Lisätietoja:

Jorma Vierula, Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys, jorma.vierula@bbt.fi
Susanna Kujala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, susanna.kujala@helsinki.fi
Outi Hakala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, outi.hakala@helsinki.fi

Ruralia-ratalogo