Nämä olivat aiheita Miten kestävyyttä viljelyyn -seminaarissa Huittisissa pidetyssä kolmen hankkeen loppuseminaarissa.
Pellon kasvukunto ja ravinnetalous sekä rikkakasvien hallinta – keinoina peltokasvien ja vihannesten menestyksekkääseen viljelyyn muuttuvissa olosuhteissa kiinnosti suuresti. Kaupungin valtuustosali oli ääriään myöten täynnä innokkaita viljelijöitä ja muita asiasta kiinnostuneita. Päivän aikana opittiin lisää peltokasvien ja vihannesten kestävästä viljelystä.
OSMO-hankkeen tuloksista kertoi hankkeen yliopistotutkija Tuomas Mattila kolmessa eri esityksessä.
Tervetuloa, kestävä viljely on monen osatekijän summa
Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja, Pyhäjärvi-instituutti
Tuomas Mattila, yliopistotutkija-viljelijä, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Kari Ylivainio, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Vihannesten ravinnepitoisuudet ja niiden muutokset kasvukauden aikana
Tapio Salo, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus
Muuttuvat viljelymenetelmät, koetoiminnan tuloksia
Vihannesviljelyn mekaaninen rikkakasvien hallinta – konstit ovat monet
Sauli Jaakkola, maanviljelyn asiantuntija, viljelijä, Pyhäjärvi-instituuutti
Maan rakennetta voidaan parantaa suuresti 1-3 vuoden aikana sopivilla toimenpiteiden yhdistelmillä. Pintatiivistymä on saatu aikaan yhdellä ajokerralla liian kostealla maalla ajamalla raskaalla koneella.
Tuomas Mattila, yliopistotutkija-viljelijä, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Tuomas Mattila, yliopistotutkija-viljelijä, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Maanviljelyn menestystekijät tulevaisuudessa, päivän yhteenveto
Jari Ruski, asiantuntija, viljelijä, Pyhäjärvi-instituutti
Tilaisuuden järjestivät seuraavat hankkeet:
(Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi)
Teksti: Jukka Rajala