Aluetaloudelliset arvioinnit

Päätöksentekijät tarvitsevat tietoa alueiden toimintaedellytysten muutosten vaikutuksista. Hankkeiden ja suunnitelmien määrällinen arviointitutkimus auttaa hahmottamaan muutosten vaikutusta alueen työllisyyteen, elintasoon, ostovoimaan, tuloihin, kulutukseen ja investointeihin. Aluetaloudellisten vaikutusten hahmottaminen antaa mahdollisuuden parantaa päätöksenteon laatua. Ruralia-instituutissa kehitetyt RegFin-aluemallit kuvaavat aluetalouden riippuvuussuhteita kattavasti ja sopivat joustavuutensa takia moninaisiin tutkimustehtäviin. RegFin-laskentamenetelmällä on toteutettu jo yli 50 tutkimusta.

Tiimi koostuu viidestä henkilöstä, joiden tieteenalat ovat taloustiede, aluetiede ja ympäristöekonomia.

KTT, tutkimusjohtaja, professori, Hannu Törmä (kuvassa toinen vasemmalta) on tiimin johtaja. Hän on CGE-tutkimuksen pioneeri Suomessa. Hannu vastaa rahoituksen hankinnasta ja tutkijoiden ohjauksesta sekä tekee omaa tutkimustyötä aluemallinnuksen parissa.

HTM (aluetiede), projektisuunnittelija Susanna Kujala (kuvassa toinen oikealta) on tutkimushankkeiden käytännön toteuttaja. Susanna vastaa RegFin-aluemalleilla tehtävistä laskennoista, tulosten tulkinnasta ja raporttien kirjoittamisesta. Hän on ollut Hannun työpari monia vuosia.

KTM ja ympäristöekonomian maisteriopiskelija, tutkimusavustaja Outi Hakala (kuvassa ensimmäinen oikealta) on tiimin uusin rekrytointi. Outi vastaa RegFin-aluemallin kansantalouden ja aluetalouden tietokantojen laatimisesta kutakin sovellusta varten. Hän kerää myös sovelluksessa tarvittavan lisäaineiston, jonka avulla kuvataan alueen taloudellisissa olosuhteissa tapahtuvat muutokset. Susanna ja Outi ovat työpari tutkimusten toteuttamisessa.

MSc, tohtorikoulutettava Urszula Zimoch (kuvassa keskellä) on Ruralia-instituutin kansainvälisten asioiden koordinaattori. Hän etsii Ruralialle ja RegFin-tiimille mm. kiinnostavia Horizon2020-hankkeita ja -konsortioita, joissa voisimme olla mukana. Urszula avustaa myös Suomen Akatemian rahoitushauissa. Hän on jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa pääaineena tilastotiede. Hän on toiminut tiimissä useita vuosia.

KTT, tutkimusjohtaja Jouko Kinnunen (kuvassa ensimmäinen vasemmalta) on Ahvenanmaan tilasto- ja tutkimuskeskuksen (www.asub.ax) palveluksessa. Hän on RegFin-aluemallin kehittäjä, ohjelmoija ja koko tiimin keskustelukumppani. Joukolla on monipuolinen kokemus CGE-analyysistä sekä kotimaisissa että ulkomaisissa tutkimushankkeissa. Hänen asiantuntemuksensa täydentää RegFin-tiimin osaamista erityisesti suuremmissa tutkimushankkeissa, joissa mallin rakennetta on syytä muuttaa.

RegFin-tiimi on Suomen suurin aluetaloudellisten vaikutusten CGE-tutkijaryhmä.

 

Aluetalouden toimintaedellytyksissä tapahtuvien muutosten vaikutusten laskemisen kehittynein metodi on yleisen tasapainon laskettavat (Computable General Equilibrium) simulaatiomallit. Ruralia-instituutissa on kehitetty RegFin-aluemalli ja sen dynaaminen versio RegFinDyn. Mallin nimi tulee sanoista Regional model for Finland eli Suomen aluemalli. RegFin soveltuu tutkimuskysymyksiin, joissa aikadimensiota ei tarvita. RegFinDyn viittaa mallin versioon, jossa vaikuttavuuslaskenta suoritetaan tietyn periodin kaikille vuosille. Yleisen tasapainon laskentamenetelmä antaa tarkemman ja laajemman kuvan tutkittavan ilmiön aluetaloudellisista vaikutuksista kuin vanhemmat lineaariset tekniikat. Malli on saanut vaikutteita Australian TERM-mallista (Professor Mark Horridge, University of Victoria, Melbourne Australia), johon on lisätty sovelluksissa tarvittavia moduuleita. Mark on RegFin-tiimin mentori, johon ollaan yhteydessä sähköpostein ja sosiaalisessa mediassa. Hän on vieraillut Seinäjoella useamman kerran aluemallin kehittämisen merkeissä. Hannu on puolestaan vieraillut Markin luona konsultointia varten kolme kertaa.

RegFin-aluemallit kuvaavat talouden toimijoiden kuten tuottajien, kuluttajien, investoijien ja julkisen sektorin päätöksenteon logiikan. Lähtökohtana on vakiintunut mikro- ja makrotalousteoria. Esimerkiksi tuottajien ja kuluttajien käyttäytyminen on epälineaarista suhteessa tuotannon ja tulojen määrään, mutta myös suhteellisten hintojen käyttäytymistä ohjaava vaikutus otetaan huomioon. Erityinen piirre on, että talouden resurssirajoitteet kuten työvoiman, maa-alan ja fyysisen pääoman riittävyys huomioidaan vaikuttavuuden laskennassa.

RegFin-aluemalli pystyy kattamaan useita aluetasoja: Suomi, suuralueet, maakunnat, seutukunnat ja kunnat. Sama koskee toimialoja, joiden lukumäärä riippuu Tilastokeskuksen aluetilinpidon tietojen kattavuudesta. Maakunnan tasolla toimialoja on mahdollista määritellä 30 ja seutukuntatasolla 18. Suomessa on 19 maakuntaa, joten kaiken kattavan maakuntamallin dimensio on 19 x 30. Aluemallin laajuus ei ole ongelma, sillä tarvittaessa alueita ja/tai toimialoja voidaan yhdistellä. Toimialoja voidaan myös luoda lisää jakamalla ns. emotoimiala osiin. Tämä vaatii kuitenkin lisätietoa osatoimialojen rakenteesta.

Sovelluksen tekeminen on mahdollista, kun: 1) tutkimusongelma voidaan kuvata alue- ja toimialatasolla tapahtuvaksi muutokseksi ja 2) ilmiön arvoketju tunnetaan ja 3) alueen taloudellisissa toimintaedellytyksissä tapahtuvien muutosten luonne ja niitä kuvaava lisäaineisto ovat saatavilla.

Olemme laatineet aluemalleja Suomen lisäksi Euroopan Unionille ja sen kaikille jäsenmaille. Viimeksi olemme laatineet Ruotsin aluemalli.

Simulointimallin rakenne on seuraava:

ruralia_regfinkaavio

 

Malli kuvaa talouden useiden toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Lähtökohtana on periaate ”taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen”. Yritykset tuottavat hyödykkeitä eli tavaroita ja palveluja. Ne tarvitsevat välituotteita eli raaka-aineita, jotka ne ostavat hyödykemarkkinoilta. Yritykset tarvitsevat tuotannontekijöinään työvoimaa ja fyysistä pääomaa (koneet, laitteet, kuljetusvälineet, rakennukset, varastot, maa-ala jne.). Nämä ostetaan tuotannontekijämarkkinoilta. Yritysten tuotanto muodostaa kotimaisen tarjonnan, joka kohtaa hyödykemarkkinoilta tulevan kotimaisen kysynnän. Jos kotimaista tarjontaa on enemmän kuin kotimaista kysyntää, erotus viedään ulkomaille. Jos taas kotimainen tuotanto muodostuu pienemmäksi kuin kotimainen kysyntä, niin tavaroita ja palveluja täytyy tuoda ulkomailta. Kokonaiskysynnän (kotimainen ja vientikysyntä) on oltava yhtä suuri kokonaistarjonnan (kotimainen ja tuontitarjonta) kanssa.

Tuotannontekijät ansaitsevat työ- ja pääomatuloa. Työtuloista maksetaan julkiselle sektorille kulutukseen perustuvia veroja. Kuluttajan nettomääräiset työtulot rahoittavat hänen yksityiset kulutusmenonsa eli tavaroiden ja palvelujen ostot hyödykemarkkinoilta. Yritykset maksavat tuotantoonsa perustuvia veroja julkiselle sektorille. Kulutus- ja tuotantoverot muodostavat julkisen sektorin tulot. Pääosa tuloista käytetään julkiseen kulutukseen eli julkisten palvelujen ostoihin hyödykemarkkinoilta. Tuotannontekijöiden pääomatulot säästetään ja niillä rahoitetaan yksityiset ja julkisen sektorin investoinnit. Kotimaisen säästämisen on oltava yhtä suuri kotimaisten investointien kanssa, jotta kaikki investoinnit voisivat toteutua. Jos ulkomaankaupassa vallitsee ylijäämä eli vienti on tuontia suurempaa, syntyy ulkomaista säästämistä, joka täydentää kotimaista säästämistä ja tekee mahdolliseksi suuremmat kotimaiset investoinnit.

Toinen keskeinen mallin periaate on kilpailu hyödyke-, tuotannontekijä- ja ulkomaankaupan markkinoilla. Kotimaiset ja ulkomaiset tuotteet kilpailevat keskenään hyödykemarkkinoilla. Tuotannontekijät ovat osin korvattavissa toisillaan eli tuotannontekijämarkkinoilla syntyy kilpailutilanne. Kotimaiset tavarat ja palvelut joutuvat kilpailemaan ostajista hyödyke- ja ulkomaankaupan markkinoilla. Tuotannontekijöiden ja hyödykkeiden suhteellisilla hinnoilla on kilpailussa keskeinen merkitys. Investointikohteet kilpailevat myös keskenään ja investoinnit kohdistuvat toimialoille, joilla pääoman tuottoaste on suhteellisesti korkein.

 

Kalle Karttunen, Anssi Ahtikoski, Susanna Kujala, Hannu Törmä, Jouko Kinnunen, Hannu Salminen, Saija Huuskonen, Soili Kojola, Mika Lehtonen, Jari Hynynen & Tapio Ranta
Regional socio-economic impacts of intensive forest management, a CGE approach
Biomassa and Bioenergy 118 (2018) 8-15

Pekka Peura, Ari Haapanen, Kaarina Reini & Hannu Törmä
Regional impacts of sustainable energy in western Finland
Journal of Cleaner Production 187 (2018) 85-97

Olli Ruokolainen, Timo Suutari, Jari Kolehmainen, Susanna Kujala & Törmä Hannu
Pitävä ote kulttuuritoimintojen aluetaloudellisista vaikutuksista ja merkityksistä? Tapauksena Seinäjoen rytmimusiikkiklusteri
Alue ja ympäristö 1/2016, s. 95-110, 2016.

Anne Matilainen, Susanna Keskinarkaus & Törmä Hannu
The Economic Significance of Hunting Tourism in East Lapland, Finland
Human Dimensions of Wildlife, 2016.
http://dx.doi.org/10.1080/10871209.2016.1129652

Törmä Hannu, Kujala Susanna & Jouko Kinnunen
The employment and population impacts of the boom and bust of Talvivaara mine in the context of severe environmental accidents – A CGE evaluation
Resources Policy, Vol. 46, pp. 127-138, 2015.
http://dx.doi.org/10.1016/j.resourpol.2015.09.005

Rutherford Thomas F. & Törmä Hannu
Efficiency of Fiscal Measures in Preventing Out-migration from North Finland
Regional Studies, Vol. 44.4, pp. 465-475, 2010.
http://dx.doi.org/10.1080/00343400802508786

Törmä Hannu & Heikki Lehtonen
Macroeconomic and welfare effects of the CAP reform and further decoupling of agricultural support in Finland: A CGE modelling approach
Food Economics - Acta Agricult Scand C, 2009; 6: 73-87.
http://dx.doi.org/10.1080/16507540903474673

Törmä Hannu
Do Development Projects of Small Towns Matter, and Can CGE Help
Spatial Economic Analysis Journal [Spatial Economic Analysis Vol. 3, No. 2, June 2008, 247-268].
http://dx.doi.org/10.1080/17421770801996698

Törmä Hannu, Varga Attila, Määttä Susanna and Suutari Timo (2011).
Study on the Impact of the Single Market on Cohesion: Implications for Cohesion Policy,
Growth and Competitiveness. (participation in parts 2.1.2, 2.2, 2.3, 3, 3,1, 5, 6.1 and 6.2)

Törmä H., Zawalinska K., Blanco-Fonseca M., Ferrari E. and Jansson T. (2010).
Regional CGE model layout with a focus on integration with the partial equilibrium models and modelling of RD measures, CAPRI-RD Deliverable 3.2.1.
www.ilr.uni-bonn.de/agpo/rsrch/capri-rd/caprird_e.htm 

Törmä H. and Zawalinska K. (2010).
Methodological description of the CGERegEU+ model., CAPPRI-RD Deliverable 3.2.2.
www.ilr.uni-bonn.de/agpo/rsrch/capri-rd/caprird_e.htm 

Törmä H. and Zawalinska K. (2011).
Final documentation of the CGERegEU+ model., CAPPRI-RD Deliverable 3.2.3.
www.ilr.uni-bonn.de/agpo/rsrch/capri-rd/caprird_e.htm